Asiakastietojen sähköinen käsittely –lakiluonnos ei huomioi kuntoutusta

Asiakastietojen sähköisen käsittelyn -lakiuudistus on valmisteltu suhteessa sote-uudistukseen, irrallaan kuntoutusuudistuksesta. Laissa on huomioitava kuntoutuksen palveluntuottajat, jotka ylläpitävät ja edistävät ihmisten toimintakykyä. Myös ikäihmisten heikentynyt toimintakyky ja sen vaikutus sähköisten palvelujen käyttöön on ennakoitava paremmin.

Asiakastietojen sähköinen käsittely lisää tietojärjestelmien käyttöönottoa ja kehittämistä. Mahdolliset säästökohteet ja vahva ohjaus digitalisaation hyödyntämisestä terveydenhuollossa ovat tärkeitä, mutta lakia on täydennettävä kuntoutusta huomioivilla asioilla.

Asiaa on tarkasteltava myös sivutoimisen yrittäjyyden, kuntoutuksen ja ammatinharjoittajien eli mikroyrittäjien näkökulmasta. Pienten palveluntuottajien olemassaolon turvaamiseksi on tärkeää, että kaikki IT-kustannukset, myös esim. KanTa-arkistoon liittyminen, ovat suhteessa järjestelmän käyttöasteeseen. Myös mm. omavalvontaohjelmien sisältövaatimukset on mukautettava palveluntarjoajan koon ja toiminnan laajuuden mukaan.

Lainsäädännön vaikutus eläkkeelle siirtyvien ammatinharjoittajien määrään on arvioitava. Kuntoutusalalla on tyypillistä, että ammatinharjoittajat lopettavat toimintansa vähitellen ja että asiakasmäärä vähenee asteittain. Mikäli lain siirtymäkausi on lyhyt, riskinä on, että moni terapeutti siirtyy eläkkeelle kyseisenä ajankohtana. Ilmiön tunnistaminen ennakkoon voi olla tarpeellista, jotta terveydenhuollon palvelutuottajien riittävä määrä turvataan.

Huomio ikäihmisten toimintakykyyn

Asiakas nähdään lakiluonnoksessa ensisijaisesti aikuisena, jolla on hyvä toimintakyky. Se ei huomioi ikäihmisiä, jotka käyttävät eniten terveydenhuoltopalveluita. Ikäihmisten toimintakyky voi olla monella tapaa heikentynyt ja heidän tietotekniset taitonsa eivät välttämättä yllä riittävälle tasolle.  

Lakiluonnos ei huomioi myöskään mikroyrittäjien eikä ammatinharjoittajien IT-kustannusten vaikutuksia. Ammatinharjoittajille ja mikroyrittäjille tietojärjestelmistä aiheutuvista kuluista tarvitaan ennakkolaskelma ja vaikuttavuusarviointi. Lisäksi siirtymäajan on oltava riittävän pitkä, jotta kertaluontoisia kuluja voidaan tasata. Viranomaisten (THL, STM, Valvira) tulee tehdä selkeä ohjeistus ja käyttöopas tietojärjestelmäpalvelujen käytöstä.

Lisätietoja: Kehittämisasiantuntija Katri Partanen, puh. p. 0207 199 596

Luonnos hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä: http://stm.fi/…/Luonno…/3c8778dc-73ed-487f-b760-0f5fc059c333