Kuuluuko fysioterapia jatkossa perustason palveluihin?

Sote-uudistuksen tavoitteet ovat väestön ja yhteiskunnan kannalta oleellisia sekä kannatettavia. Kyseenalaista on, tukeeko valinnanvapaus uudistuksen tavoitteita. Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen korostaa, että soten mahdollinen pirstaloituminen ei ole kenenkään etu.

Potilaan palvelu-, hoito- ja kuntoutusketjuun on tulossa paljon uusia rajapintoja, joiden pitäisi toimia saumattomasti yhteen yli ammatti- ja organisaatiorajojen. Sote-uudistuksessa pitäisi myös varmistaa palvelujen yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus esimerkiksi paljon palveluja tarvitsevien, moniongelmaisten potilaiden ja heikommassa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa.

Suomen Fysioterapeutit ry jätti vastauksensa STM:n valinnanvapaus -lausuntopyyntöön määräaikaan mennessä. Sen mukaan valinnanvapaus -lainsäädäntö uhkaa nykyisessä muodossaan jättää kuntoutuspalvelut saumattomien hoitoketjujen ulkopuolelle satunnaisesti tuotetuiksi palveluiksi, jolloin niiden yhteiskunnallinen ja yksilöllinen hyöty jää toteutumatta.

Tämän jälkeen pääministeri Sipilä on jo ehtinyt ilmoittaa valinnanvapauden uudemmasta lakiluonnoksesta ja toimeenpanon mahdollisesta vaiheistamisesta. - Ihmettelemme tietoa uudesta valinnanvapauden lausuntopyyntö -kierroksesta, kun edellinen kierros päättyi vasta 27. maaliskuuta. Onkohan kommenttimme ehditty huomioida?

-On vaikea arvioida, millaiseksi palvelujärjestelmä lopulta muodostuu. Kuuluvatko fysioterapia ja kuntoutus jatkossa perustason palveluihin sekä mihin asiakas ohjautuu?, kysyy Tiina Mäkinen.

Hyvä henkilöstöpolitiikka uudistuksen kulmakivi

Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n mukaan henkilöstön ja pienten asiantuntija-alojen asiantuntemus sekä osaaminen pitää ottaa mukaan uudistuksen muotoiluun sekä palvelujen tuottamisen suunnitteluun. Viimeisin lakiesitys ei turvaa tarpeeksi pienten palveluntuottajien eikä ammatinharjoittajien mahdollisuutta toimia palveluntuottajana. Näyttäisi pikemminkin siltä, että nämä jäävät alisteiseen asemaan vailla todellista mahdollisuutta yritystoimintaan. Tämä heikentää maantieteellisesti kattavaa palvelutuotantoa.

- Hyvä henkilöstöpolitiikka on uudistuksen kulmakivi. Henkilöstöllä pitää olla edustaja kaikissa uudistuksen suunnittelu- ja siirtymävaiheessa sekä lopullisissa ratkaisuissa. Ongelma tällä hetkellä on, että maakuntien toteuttamisen mallissa on suuria eroja. Tätä pitäisikin yhdenmukaistaa valtakunnallisesti.

Kyseenalaista on myös taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Monitahoisesta ja pirstaloituneesta järjestelmästä aiheutuu vääjäämättä seurannaiskustannuksia, jotka saattavat

olla myös päällekkäisiä eri organisaatioiden välillä. Ns. synergiaetu palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa saatetaan menettää, jatkaa Tiina Mäkinen.

Lisätietoja: puheenjohtaja Tiina Mäkinen, puh. 040 5077 382