Kuntoutuspalvelut saumattomaksi osaksi terveyspalveluita

Suomen Fysioterapeutit ry kannattaa asiakkaan valinnanvapauden laajentamista. Sen lakiesitykseen liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä ja kriittisiä tekijöitä, jotka saattavat heikentää uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja kuntoutuksen toteuttamista.

Kuntoutuksen kokonaisuudistusta valmistellaan eri aikaan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja asiakkaan valinnanvapaus. Maakunnille annettu laaja päätösvalta uudistuksessa saattaa johtaa hyvinkin erilaisiin ratkaisuihin eri maakunnissa, mikä vaikuttaa myös kuntoutuksen toteuttamiseen.

On vaikea arvioida, millaiseksi palvelujärjestelmä lopulta muodostuu. Todennäköisesti palvelujen integraatio on keskeinen haaste, joka vaikuttaa erityisesti kuntoutuksen toimivuuteen. Suomen Fysioterapeutit ry:n kehittämisasiantuntija Katri Partasen mukaan potilaan hoito- ja kuntoutusketjuun on tulossa paljon uusia rajapintoja, joiden pitäisi toimia saumattomasti yhteen yli ammatti- ja organisaatiorajojen.

 

- Lakiesityksen pohjalta on edelleen epäselvää, mihin kaikki nykyiset kuntoutuspalvelut sijoittuvat uusissa rakenteissa. Kuntoutuspalvelut tulisi kytkeä saumattomaksi osaksi muita sosiaali- ja terveyspalveluita.

Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus

Maakuntien liikelaitosten ja suorien palveluntuottajien toimiminen portinvartijana eri tason kuntoutuspalveluihin on haasteellista, koska asiakkaan palveluntarpeen määrittäminen edellyttää riittävän laajaa osaamista. Katri Partanen näkee, että asiakkaan kannalta keskeisiä tekijöitä tarpeenmukaisen kuntoutuksen saamiseksi ovat osaava palvelutarpeen arviointi sekä neutraali että kattava palveluohjaus. Palvelutarpeen määrityksessä ja palveluohjauksessa tulee olla myös kuntoutuksen asiantuntijoita. Esimerkiksi fysioterapian tarpeen arvioi fysioterapeutti.

-Viime vuosina kehitettyjen tuloksellisten ja vaikuttavien toimintamallien, kuten fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta ja kotikuntoutus, on oltava jatkossakin mahdollisia. Ne pitäisi ottaa myös laajemmin käyttöön koko Suomessa, lisää Katri Partanen.

Muutos kohdistuu eri ammattiryhmiin eri tavalla erityisesti kuntoutusalalla. Erot johtuvat ammatista, ammattilaisten määrästä ja saatavuudesta. Palvelujärjestelmän muotoutuminen vaikuttaa siihen, mikä taho on jatkossa työnantaja vai onko vaihtoehtona palveluntuottajuus.

Henkilöstön hyvinvointi yksi palvelun laatukriteereistä

Henkilöstön hyvinvointi on olennaista itse muutoksessa ja sen jälkeen. Sen on oltava myös yksi palvelun laatukriteeri.

-Kuntoutusalan henkilöstön palkkaus ei ole nykyisin kovin hyvä eikä se saa heiketä muutoksessa. Hyvinvoinnin lisäämiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi uudistukseen heidän osaamistaan pitää hyödyntää ja heidät pitää ottaa mukaan muutoksen jo suunnitteluvaiheessa sekä sen toteutuksessa. Kuntoutusalan kaikkien ammattialojen asiantuntijoiden osallistuminen muutoksen läpivientiin on olennaista, korostaa Katri Partanen.

Pienet palveluntuottajien ja alihankkijoiden haasteet

Pienten palveluntuottajien haasteena ovat erityisesti hallinnolliset kulut, kuten ICT-järjestelmien hankkiminen ja niiden käyttöön liittyvä kouluttautuminen, markkinointi sekä sopimustekniikan osaaminen. Siksi uusien ja pienten palveluntuottajien tulo markkinoille saattaa olla vaikeaa.

Alihankkijan asema saattaa vastata ”torpparina” toimimista, joka ei ole todellista yrittäjyyttä. Korvausmekanismit palveluntuottajille asiakassetelistä ja henkilökohtaiseen budjettiin kuuluvista palveluista ovat myös vielä osittain epäselvät. Korvauksissa pitäisikin huomioida palveluntuottajan asiantuntemuksen taso, terapiapalvelun sisältö ja toteuttamistapa, kuten kuinka monta asiakasta on mahdollista ottaa vastaan yhden päivän aikana laadukkaasti kuntoutusta toteuttaen. Yrittäjälle on luotava myös edellytykset kehittää omaa osaamistaan täydennyskoulutuksella.

Kustannusten kasvun hallinta

Laatua tarkastellaan ja mitataan monesta näkökulmasta. Palvelujen vertaamisen laatumittarit ohjaavat sekä asiakkaita että tuottajia toimimaan uudistuksen tavoitteiden suuntaisesti.

Samanaikaisesti, kun palveluntuottajien määrä lisääntyy ja järjestelmä hajautuu, siirrytään kaikkia palveluntuottajia koskevaan rekisteröintiin ja omavalvontaan, mikä perustuu palvelun tuottajan ja viranomaisen väliseen luottamukseen.

Suuressa muutoksessa on paljon epävarmuustekijöitä. Muutoksen aikataulu on erittäin haasteellinen. Kustannusten kasvun hallinta näyttää epävarmalta, koska itse muutoksesta ja uudesta järjestelmästä aiheutuvia kuluja on vaikea arvioida.

-Palvelurakenne ja toimintaympäristö tulevat muuttumaan suuresti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös toimintatapojen muutos käytännön tasolla. Osaava johtaminen ja hyvä henkilöstöpolitiikka ovat siinä keskeisessä asemassa, huomauttaa Katri Partanen.