Fysioterapia ja lasten hyvinvointi – fysioterapeuttien rooli kouluterveydenhuollossa

kannaotto030717 550

Pohjoismaiset fysioterapialiitot suosittelevat 3.7.2017 julkaisemassaan kannanotossa, että fysioterapeutit otettaisiin osaksi kouluterveydenhuoltoa. Fysioterapeuttien ydinosaamisalueita kouluterveydenhuollossa ovat:

  • ohjata ja valvoa terveyden ja mielenterveyden edistämistä kouluissa
  • tunnistaa lapset, joilla riskitekijöitä vähäiseen liikkumiseen ja heidän tukeminen fyysiseen aktiivisuuteen
  • ennaltaehkäistä lapsilla yleistyviä tuki- ja liikuntaelinsairauksia
  • edistää koululaisten ergonomiaympäristöä.

Fysioterapia – terveyttä edistäen

Fysioterapeutit pystyvät asiantuntijuuden ja ammattitaitonsa avulla edistämään sekä lisäämään fyysistä aktiivisuutta, mikä vaikuttaa sekä terveyteen että hyvinvointiin kaikissa ikäluokissa, myös lasten kohdalla. Tätä ammattitaitoa arvostetaan terveydenhuollossa, mutta sitä tulisi hyödyntää enemmän myös kouluterveydenhuollossa. Koulujärjestelmä hyötyisi fysioterapeuteista, koska heillä on asiantuntijuutta arvioida ja tukea lasten motoristen taitojen kehitystä sekä näin edistää liikkumisen kautta tapahtuvaa oppimista.
Fyysisen aktiivisuuden hyödyt

Fyysinen aktivisuus edistää terveyttä iästä, sukupuolesta, etnisestä ja sosioekonomisesta taustasta tai kehonkoostumuksesta riippumatta. Säännöllinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus lapsuudessa vaikuttavat positiivisesti muun muassa motorisiin perustaitoihin, kognitiiviseen kehitykseen, luuntiheyteen ja mielenterveyteen. Lisäksi se ennaltaehkäisee nuoruus- ja aikuisiän ylipainoa sekä liikalihavuutta.

Lasten hyvästä elämänlaadusta puhuttaessa terveyden ja kunnon ylläpitäminen on erittäin tärkeää myös kroonisissa sairauksissa tai vammoissa. Näin on esimerkiksi lapsilla, joilla on astma tai CP-vamma. Liikkumisella ja fysioterapialla näyttäisi myös olevan positiivinen vaikutus lapsiin, joilla on todettu stressioireita ja mielenterveydellisiä vaikeuksia.

Huolestuttava tulevaisuus

Yleisten suositusten mukaan lasten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vähemmistö lapsista liikkuu suositusten mukaan. Pohjoismaissa alle puolet 11-vuotiaista liikkuu päivittäin riittävästi (OECD). Tulokset ovat huolestuttavia, sillä liikkumaton elämäntapa lisää ylipainon, liikalihavuuden, sydän- ja verisuonitautien sekä terveysongelmien riskiä.1 Lisäksi tiedetään, että lapsuuden liikkumattomuus usein jatkuu myöhemmällä iällä.

Taulukko 1: 11-vuotiaat, jotka liikkuvat vähintään 60 minuuttia päivässä

taulukko

Lähde: Growing up unequal: gender and socioeconomic differences in young people’s health and well-being (OECD 2016).

Motoriset taidot ja oppiminen

Vähäinen liikkuminen paitsi lisää terveysongelmien riskiä, myös vaikuttaa negatiivisesti motorisiin taitoihin, itsetuntoon ja oppimistaitoihin. Jopa kaksi kolmasosaa 6-vuotiaista lapsista kärsii motoristen taitojen ongelmista, jotka voivat vaikeuttaa lukemaan oppimista, matematiikan harjoittelua ja uuden oppimista.2,3
Tuki- ja liikuntaelinterveys

Yhä useampi lapsi kokee kipuja selässä, niskassa, lantiossa ja polvissa.4 Kipujen syynä ovat usein vähäinen liikkuminen ja koulujen huono ergonomia. Lisäksi mielenterveysongelmat saattavat oireilla tuki- ja liikuntaelinten kipuna. Tuki- ja liikuntaelinten kipujen yleistyminen lapsilla on huolestuttavaa, koska kivut johtavat fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen, unenlaadun heikentymiseen, poissaoloihin koulusta, lisääntyneeseen särkylääkkeiden käyttöön sekä hoidontarpeeseen.

Koulujen osallistumisella positiivisia vaikutuksia

Näyttöä on siitä, että koulukohtaiset toimenpiteet fyysisen aktiivisuden lisäämiseksi on tuonut mukanaan monia positiivisia vaikutuksia. Fysioterapeuttien tuella nämä toimenpiteet voidaan viedä koulun arkeen asiantuntijan osaamisella.

Pohjoismaiden fysioterapialiitot vetoavat poliitikoihin ja päättäjiin, jotta fysioterapeutit olisivat jatkossa olennainen osa kouluterveydenhuoltoa. Kannanotto julkaistaan WCPT:n (World Confederation for Physical Therapy) kongressissa 2.-4.7.2017 Kapkaupungissa.


1 The Professional Association for Physical Activity (YFA) in Sweden, 2017.
2 Geertsen, SS et al, 2016.
3 Ericsson, I, Karlsson, MK, 2014.
4 Vidensråd for forebyggelse, 2014.