Valinnanvapauslaki ei kavenna terveys- ja hyvinvointieroja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen odotetaan kaventavan väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitsevän palveluiden kustannuksien kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.  Valinnanvapauslain tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuus valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kustannusvaikuttavuutta.

Lausuntokierroksella olevalla valinnanvapauslailla ei Suomen Fysioterapeuttien mukaan voida kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja eikä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, koska maakuntia on liian paljon ja koska palvelujärjestelmät saattavat muodostua hyvinkin erilaisiksi. Järjestelmä on liian monimutkainen, jolloin tavoite väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta ei toteudu.

 

- Palvelujärjestelmä vaikuttaa sekavalta ja vaikeaselkoiselta. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa on panostettava elintapojen ja –olosuhteiden muutokseen sekä ennaltaehkäisyyn, jotta saadaan todellisia vaikutuksia ja muutoksia. Sosioekonomiset tekijät aiheuttavat eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa, huomauttaa puheenjohtaja Tiina Mäkinen Suomen Fysioterapeutit ry:stä.

Lakiluonnos antaa potilaalle lisää valinnanmahdollisuuksia, mutta se ei takaa palvelujen laatua. Keskeisinä kysymyksinä palvelujen kannalta on: Mitä laatu on terveydenhuollossa ja miten sitä mitataan?

Palveluohjaajalla keskeinen rooli

Asiakkaalta vaaditaan paljon perehtymistä, jotta hän osaa valita tarkoituksenmukaisesti sote-keskuksen ja ymmärtää, mitä palveluja se tarjoaa. Palveluntuottajien laatukriteerit auttavat vertailua.

Keskeistä on myös palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tarpeenmukaisen hoidon ja terapian saamiseksi. Palveluohjauksessa valinnanvapauden takaaminen on haasteellista. Palveluohjaajalla onkin keskeinen rooli, kun hän auttaa asiakasta valitsemaan palveluntuottaja erityisesti silloin, kun asiakkaan kyky itsenäiseen valintaan on heikentynyt.

-Markkinatalouden mahdollisesti tuottama ns. laatuharha voi väärentää kokonaiskuvan hahmottamista ja suunnata asiakkaan valintaa väärien tai epäolennaisten tekijöiden perusteella. Asiakas tarvitseekin valinnan teossa helpposelkoista, neutraalia ja relevanttia tietoa. Tällä hetkellä ei ole olemassa sopivaa työkalua tai järjestelmää valinnan tekemiseen, sanoo Tiina Mäkinen.

Erityisosaaminen vaatii rahallista ja ajallista panostusta

Fysioterapian erityisosaamista vaativissa palveluissa ei ole huomioitu alan kehittymistä ja sen hinnoittelua. Mitä tapahtuu palvelujen laadulle, jos hinnoittelu on kaikille sama samasta palvelusta?

-Palveluntuottajalla ei ole varaa eikä motivaatiota hankkia erityisosaamista, jos korvaus on liian alhainen. Esimerkiksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntoutuspalvelujen palvelusetelin hinta on niin alhainen, että kaikki ja erityisesti kokeneemmat erityisosaajat eivät pysty tuottamaan asetetulla hinnalla palveluja. Erityisosaamisen hankkiminen vaatii lisä- ja täydennyskoulutusta, joka edellyttää palveluntuottajalta panostusta ajallisesti ja rahallisesti. Sen pitää näkyä myös hinnoissa, jatkaa Tiina Mäkinen.

Lisätietoja: puheenjohtaja Tiina Mäkinen, puh. 040-5077 382