Fysioterapia-lehti 6/2017

6 17 kansiAsiantuntijuuteen kuuluu uskallus kyseenalaistaa

Millainen asiantuntija on fysioterapeutti?

Korkeakouluopinnot luovat asiantuntijuuden perustan, jota jokainen fysioterapeutti täydentää työnsä vaatimusten ja oman mielenkiintonsa mukaan. Toiset erikoistuvat, toiset toimivat moniosaajina esimerkiksi terveyskeskuksessa tai omassa yrityksessä.

Oleellista asiantuntijuudessa on jatkuva kouluttautuminen ja itsereflektio. Asiantuntija ei ole koskaan valmis. Näyttöön perustuva, vaikuttava fysioterapia vaatii tiedon jatkuvaa syventämistä. Pirstaleinen koulutustarjonta kaipaa rinnalle omaa koulutussuunnitelmaa.

Suoravastaanotto on yksi fysioterapeutin asiantuntijuuden muoto mutta sellaisenaan paljastava: osaamisen jakaminen hyödyttää asiakasta ja yhteiskuntaa. Rahaa säästyy, kuntoutus alkaa oikea-aikaisesti ja hoitoprosessi sujuvoituu.

Täysin estoitta ei kaikkialla huudeta hurraata, kun työtehtäviä jaetaan tai siirretään – ilmaisut asiasta vaihtelevat. Terveydenhuollossa on sosiologisesti tulkiten vahvoja professioita, joilla on historialliset juurensa.

Nyt viimein on aika kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Kun kehitetään kuntoutusta ja siihen nivoutuvaa asiantuntijuutta, kulttuuriset tavat on osattava erottaa tieteeseen perustuvista. On hieno lukea, miten uskallus kyseenalaistaa on yksi Eksoten arvoista.

Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä on saatu erinomaisia tuloksia sekä fysioterapian suoravastaanotosta että fysioterapeutin ja erikoislääkärin yhteisvastaanotosta erikoissairaanhoidossa. Samalla hoitoketju perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on kehittynyt. Se on asia, jota moni on pitänyt sote-uudistuksessa yhtenä vaikeimmista.

Kuntoutus on monitieteistä asiantuntijuutta, ei kenenkään omaisuutta. Moniammatillinen työote tuottaa kumuloituvaa tietoa kuntoutujan parhaaksi. Siinä yksi plus yksi pitäisi aina olla vähintään kolme. Miinuspisteisiin ei ole varaa.

Kliinisen fysioterapian professori Arja Häkkinen painottaa tässä numerossa, miten fysioterapian ideana on pitää moniammatillisuus kaikessa mukana. Ei vain esimerkiksi lääketieteen ja terveystieteen asiantuntijoita, vaan psykologiaa, biologiaa, fysiikkaa ja kasvatustieteitä. Murros on tässäkin käynnissä, mutta koulutuksessa tiedealojen rajat ovat tiukat.

Tarvitaan lisää kollegiaaliset rajat ylittävää keskustelua. Lupa ja tilaa tyhmille kysymyksille, koska sellaisia ei ole. Kun erilaiset asiantuntijat keskustelevat aidosti, syntyy uutta. Vain siten voidaan kirkastaa, mitä kukin oikeasti osaa ja miksi on perusteltua muuttaa vanhoja asiantuntijuuden rooleja.

Kuntoutujan paras perustuu ansaittuun asiantuntijuuteen. Se edellyttää moniammatillista itsereflektiota, rinnalla tekemistä ja avointa mieltä. Hienoja avauksia on jo tehty.

Saija Suominen
@saisuomi | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.