kansi 5-14

Päätöksillä järjestetään myös kuntoutusta

Järjestämispäätöksestä tuli sote-uudistuksen keskeinen väline. Tulevaisuudessa sen avulla sote-alueella sovitaan palvelujen tuottamisen periaatteista ja laajuudesta neljän vuoden välein.

Järjestelmä vahvistaa sote-alueen mahdollisuuksia ohjata kuntia, jotka rahoittavat palvelut. Myös kansallinen ohjaus lisääntyy STM:n valvonnassa. Näin pyritään turvaamaan aiempaa paremmin tasavertaiset palvelut koko maahan.

Toivottavasti edellä mainittu koskee myös kuntoutusta. Se ei saa jäädä jalkoihin, kun palvelujen tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tulee vastata ehkäisevien, korjaavien, hoitavien, kuntouttavien ja muiden sote-palveluiden yhtenäisestä kokonaisuudesta. Määritelmän mukaisesti nyt leivotaan huomattavan isoa sote-kakkua, jonka monet ainesosat liittyvät eri tavoin kuntoutukseen. Tämän osoittaminen on iso haaste koko kuntoutusalalle, ei vain fysioterapialle.

Näyttöön perustuvan tutkimuksen lisäksi tarvitaan toimia, jotka vahvistavat muulla tavoin alaa. Siitä hyviä esimerkkejä fysioterapiassa ovat hankkeet koulutuksen kehittämisestä yhä työelämäläheisemmäksi (s. 4) ja vastavalmistuneen ydinosaamisen kartoittamiseksi (s. 10).

Se, että alan ihmiset itse tietävät kuntoutuksen vaikuttavuudesta tai vaikkapa sen oikea-aikaisuudesta, ei riitä. Muita pitää auttaa näkemään.

Taannoin silmiini osui herättävä kirjoitus Turun Sanomissa (17.8.). Kirjoituksessa rangaistustaan istuva vanki pohtii fyysisen kunnon romahtamista ja tule-vaivojen lisääntymistä vankien keskuudessa. Hän puhui fysioterapiaa – vakuuttavasti, asiakkaan näkökulmasta.

Olisi tietysti helppoa todeta, että vankilaan joutunut on itse tehnyt huonoja valintoja. Vaikeampaa on nähdä, miten vankien kuntoutus tähtää hyvien valintojen tekemiseen jatkossa. Sen tukemisessa fysioterapialla voisi olla paljonkin annettavaa, mitä tukee aiheesta tehty kehittämistehtävä (s. 46).

Tule hyvä kakku -hokema tarvitsee toteutuakseen alueellisia sote-päättäjiä, joilla on monialaista tietoa kuntoutuksesta ja sen merkityksestä kuntalaisen arjessa.

Saija Suominen
@saisuomi
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

{jcomments off}

Mitä tulokset aikuisten liikkumattomuudesta kertovat?

Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset viettävät kolme neljäsosaa valveillaoloajasta paikallaan maaten, istuen tai seisten. Ajassa mitattuna näin kuluu reilu 11 tuntia aikuisten valveillaoloajasta.

Miten kuvailet nyt saatujen tulosten merkitystä erikoistutkija Pauliina Husu UKK-instituutista?

Lue lisää...

Tästä numerosta löytyvät seuraavat artikkelit ja palstat:

Lue lisää...