Asiakkaan elämäntilanteen ymmärtäminen ja kuntoutustarpeen tunnistaminen vaatii usean eri ammattilaisen osaamista. Moniammatillisena yhteistyönä syntyy asiakkaan kannalta optimaalinen hoito- ja kuntoutuskokonaisuus, jolla voidaan tukea asiakkaan toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua. Moniammatillisuus varmistaa moniulotteisen kuntoutusjärjestelmän tehokkaan hyödyntämisen.
Soteuudistus siirtää kuntoutuspalveluita hyvinvointialueiden vastuulle. Kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanuus on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kuntoutuksessa, joka integroituu vahvasti opetustoimeen ja varhaiskasvatukseen. Yhteistyötä on tehtävä myös kuntoutuksen ja terveyden edistämisen rajapinnoilla, esimerkiksi liikuntapalveluiden ja kuntoutuksen integroinnissa. Hyvinvointialueiden ja Kelan toimiva kumppanuus on puolestaan keskeistä vaikeasti sairastuneiden tai vammautuneiden kuntoutusta järjestettäessä.
Kuntoutus perustuu aina kuntoutujan tavoitteisiin. Monialaisen, monimuotoisen ja joskus monimutkaisenkin kuntoutuskokonaisuuden tulee muodostua asiakkaalle merkitykselliseksi. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista asiakaslähtöisellä työotteella, jossa kuntoutuja omaksuu aktiivisen toimijan roolin. Kuntoutuspalvelut ja muut tukipalvelut tulee kuitenkin sovittaa asiakkaan voimavaroihin. Samanlaista oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta ei voida edellyttää kaikilta kuntoutujilta.
Järjestöjen tuoreen kyselyn perusteella puolet pitkäaikaisesti sairaista jää kuntoutuksessa vaille riittävää tukea. Sairastuneet kaipaavat kokonaisvaltaisempaa huomiointia ja tukea sairauden eri vaiheissa. Sairauden hoidon tai kuntoutusjakson lisäksi hoitopoluille kaivataan kuntoutuksen tukipalveluita. Hyvinvointialueiden on tärkeää huomioida kuntoutusta tukevien palveluiden saatavuus ja oikea-aikaisuus ja edistää asukkaiden mahdollisuutta lisätä myös omaehtoista kunnosta huolehtimista.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa kuntoutuksen uudistamisen yhtenä tavoitteena on asiakasohjauksen vahvistaminen. Monialainen kuntoutus toteutuu usein verkostomaisesti ja kokonaisuuden koordinointi vaatii kuntoutusalan hyvin tuntevaa yhdyshenkilöä, johon asiakas saa yhteyden matalalla kynnyksellä. Hyvinvointialueiden tulee sisällyttää hoitopoluille kuntoutuksen ohjaaja tai muu koordinaattori, joka toimii nimettynä yhdyshenkilönä asiakkaan, ammattilaisten ja palvelujärjestelmien välillä.
Lisätietoja:
Noora Koponen, eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja
(noora.koponen@eduskunta.fi, puh. 050 514 4012)
Matti Semi, eduskunnan kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja
(matti.semi@eduskunta.fi, puh. 050 513 0688)
Eduskunnan kuntoutusverkosto (EKKuve) toimii kuntoutujan ja kuntoutuksen aseman parantamiseksi. Verkosto on perustettu vuonna 2020.
