Tietoisuutta fysioterapian vaikutuksista on tärkeä lisätä myös mielen kuntoutuksessa. Etenkin ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivät hyötyisivät terapeuttisesta harjoittelusta ja kiireettömästä kohtaamisesta fysioterapeutin kanssa. Tästä syntyisi yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.
Mielenterveyden ongelmat ovat suomalaisten työ- ja opiskelukyvyn suurin uhka. Vuonna 2021 viidennes peruskoulun päättävistä oli ahdistunut ja kärsi koulu-uupumuksesta1. Alakoululaisista lähes neljänneksellä oli mielialaan liittyviä ongelmia1. Työikäisistä sairauslomalla oli yli 95 000 henkilöä2 ja työkyvyttömyyseläkettä sai lähes 55 000 henkilöä3. Menetetyn työpanoksen kustannus on vuosittain 4,3 miljardia euroa4.
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 2010-luvulla 1,6 miljoonalla päivällä, eli 43 prosentilla2. Joka toinen poissaolo johtuu masennuksesta ja lähes joka kolmas ahdistushäiriöstä2. Samalla ajanjaksolla työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt 32 prosenttia3, kertoen kuitenkin ennemmin eläkekriteerien tiukentumisesta kuin ongelmien vähentymisestä. Eläkehakemusten määrä ei ole muuttunut, mutta hylättyjen päätösten määrä on lisääntynyt 67 prosenttia5. Moni mielenterveyden ongelmista kärsivä on työelämän väliinputoaja, eli työkyvytön työtön.
Fysioterapian mahdollisuuksia mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa ei hyödynnetä riittävästi. Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka erityisosaamista on liikkeen ja liikkumisen biopsykososiaalinen vaikutus ihmisen toimintaan. Fysioterapian keskeinen menetelmä on terapeuttinen harjoittelu, joka tarkoittaa fyysisen harjoittelun hyödyntämistä kehon ja mielen ongelmien kuntoutuksessa.
Terapeuttisella harjoittelulla voidaan vaikuttaa stressiin, ahdistukseen ja masennukseen6. Harjoittelun vaikutusmekanismit ovat psykologisia, fysiologisia ja immunologisia6. Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus etenkin masennukseen on hyvä7-11, mutta sen hyödyntäminen on jäänyt terveydenhuollossa liian vähäiseksi. Ohjattu harjoittelu on itsenäistä harjoittelua tehokkaampaa10.
Fysioterapian oikea-aikainen hyödyntäminen etenkin ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivien kuntoutuksessa tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä ja helpottaa palvelujärjestelmän ruuhkaa. Jokaisen pitkällä sairauslomalla olleen masentuneen työntekijän ohjaaminen fysioterapeutille maksaisi vain 2,3 miljoonaa euroa ja kymmenen käynnin kuntoutusjakso 23 miljoonaa euroa12-14.
Fysioterapia maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla voidaan ehkäistä yksi prosentti työkyvyttömyyseläkkeistä tai yhdeksän prosenttia sairauspoissaoloista. Joka kolmannen sairauspoissaolon ehkäiseminen tuottaisi pelkästään menetetyn työpanoksen näkökulmasta säästöä 136 miljoona euroa ja joka kymmenennen eläkkeen ehkäiseminen 225 miljoonaa euroa.
Taloudellista hyötyä tärkeämpää on kuitenkin elämänlaadun parantuminen. Pystyvyyden tunne, keinot hallita omaa tilannettaan sekä mahdollisuus aktiiviseen osallisuuteen yhteiskunnassa ovat merkityksellisiä jokaiselle mielenterveyden ongelmista kärsivälle.
Ratkaisuja mielen ongelmiin voidaan löytää oman kehon kautta. Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajisto esittää fysioterapian laajempaa hyödyntämistä mielenterveyden ongelmista kärsivien kuntoutuksessa.
Sanna Paasu-Hynynen
puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajisto
Tiina Mäkinen
puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry
Lähteet
(1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietopalvelu sotkanet. Indikaattorit 328, 346, 337 & 4818.
(2) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Sairaspäivärahojen saajat.
(3) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeensaajat sairauspääryhmittäin.
(4) Arvio perustuu tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimukseen. Menetetyn työpäivän kustannus on 256 € [yhden työtunnin kustannus (34,10 €) * työpäivän pituus (7,5 h)] ja menetetyn työvuoden kustannus 55 000 € [256 € / työpäivä * 216 työpäivää]. Menetetyn työpanoksen kustannus on sairauslomapäivien määrä * 256 € / sairauslomapäivä.
(5) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkejärjestelmän uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisut sairauspääryhmittäin.
(6) Mikkelsen K, Stojanovska L, Polenakovic M, Bosevski M, Apostolopoulos V. Exercise and mental health. Maturitas. 2017 Dec;106:48-56. doi: 10.1016/j.maturitas.2017.09.003. Epub 2017 Sep 7. PMID: 29150166.
(7) Cooney GM, Dwan K, Greig CA, Lawlor DA, Rimer J, Waugh FR, McMurdo M, Mead GE. Exercise for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews 2013, Issue 9. Art. No.: CD004366. DOI: 10.1002/14651858.CD004366.pub6. Accessed 01 November 2022.
(8) Hu MX, Turner D, Generaal E, Bos D, Ikram MK, Ikram MA, Cuijpers P, Penninx BWJH. Exercise interventions for the prevention of depression: a systematic review of meta-analyses. BMC Public Health. 2020 Aug 18;20(1):1255. doi: 10.1186/s12889-020-09323-y. PMID: 32811468; PMCID: PMC7436997.
(9) Kvam S, Kleppe CL, Nordhus IH, Hovland A. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysis. J Affect Disord. 2016 Sep 15;202:67-86. doi: 10.1016/j.jad.2016.03.063. Epub 2016 May 20. PMID: 27253219.
(10) Schuch FB, Vancampfort D, Richards J, Rosenbaum S, Ward PB, Stubbs B. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysis adjusting for publication bias. J Psychiatr Res. 2016 Jun;77:42-51. doi: 10.1016/j.jpsychires.2016.02.023. Epub 2016 Mar 4. PMID: 26978184.
(11) Yu Q, Wong KK, Lei OK, Nie J, Shi Q, Zou L, Kong Z. Comparative Effectiveness of Multiple Exercise Interventions in the Treatment of Mental Health Disorders: A Systematic Review and Network Meta-Analysis. Sports Med Open. 2022 Oct 29;8(1):135. doi: 10.1186/s40798-022-00529-5. PMID: 36308622; PMCID: PMC9617247.
(12) Mäklin S & Kokko P (toim.). Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017. THL. Työpaperi 21/2020.
(13) Tilastokeskus. Julkisten menojen hintaindeksi (2015=100), kuntatalous tehtäväalueittain, vuositieto, 2015–2021.
(14) Laskettu seuraavasti: sairaspäivärahapäivät masennuksen vuoksi (1,5 milj.)1 * indeksikorjattu12 fysioterapeutin käynnin yksikkökustannus (90 €)11
