Pääministeri Petteri Orpon luotsaama hallitusohjelma on keskusteluttanut kansalaisia ja työmarkkinasektoria läpi kesän. Ohjelmassa on esitetty varsin radikaaleja toimenpiteitä, jotka voidaan kokea sekä uhkina että mahdollisuuksina riippuen siitä, kenen lasien läpi asiaa tarkastellaan. Esimerkiksi työntekijöiden palkkaamisen kannustimiksi tarkoitetut, työnantajan velvollisuuksia keventävät ratkaisut kääntyvät monissa kohdin työntekijöiden asemaa heikentäviksi.
Terveyspoliittisesta näkökulmasta ohjelma vastaa kohtalaisen hyvin Suomen Fysioterapeuttien tavoitteisiin. Erityisen positiivista on suunnitelma fyysisen aktiivisuuden edistämisestä jokaisessa ikäryhmässä. Myös valtionjohto tuntuu vihdoin hahmottaneen liikkumisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen merkityksen. Ennaltaehkäisevien toimien ja terveyden edistämisen tärkeä rooli on tunnistettu.
Fysioterapeuttien kannalta merkittävää on lisäksi tavoite julkisten hankintojen kehittämisestä sekä Kela-korvausten mahdollinen palauttaminen uuden korvausmallin kautta.
Yrittäjien osalta tuleva hallitusohjelma lupaa kehitystä sekä työttömyysturvaan että YEL-järjestelmään. Erityisesti työttömyysturvaan kaavaillut palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämistä tukevat muutokset ovat odotettuja. AKY – Akavalaiset yrittäjät ry näkee ohjelmassa paljon työmarkkinoiden ja talouden dynamiikkaa vahvistavia toimia. Järjestö kannustaa näkemään muutoksissa mahdollisuuksia uhkien sijaan.
» https://aky.fi/2023/06/21/uusi-hallitusohjelma-tukee-yrittajyytta-ja-luo-evaat-kestavalle-kasvulle/
Uhkakuvia ohjelma kuitenkin maalaa erityisesti palkansaajien asemaan. Työnantajan vastuita keventäviä kohtia ovat esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden solmintaperusteiden sekä irtisanomisperusteiden löyhentyminen. Lisäksi työntekijöiden omavastuu sairauspäivistä kasvaa ja yhteistoimintalain velvoittavuus koskee jatkossa vain yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä.
Toinen uhkakuva on hallitusohjelman pyrkimys puuttua sellaisiin asioihin, jotka ovat perinteisesti kuuluneet ammattiyhdistysliikkeen tontille. Ammattiliittojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia ovat palkansaajien aseman kannalta merkittäviä ja siksi ne onkin turvattu muun muassa Suomeakin sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Neuvottelujärjestö JUKO muistuttaa, että ammattiliittojen keskeinen rooli työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmässä turvaa työmarkkinoiden tasapainoa ja edistää yhteiskuntarauhaa. Ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa ei voida alistaa poliittisten päättäjien ja eduskunnan tehtäväksi.
Nyt esitetty malli, jossa vientiala määrittäisi palkankorotustason, jota sovellettaisiin kaikilla aloilla, on märkä rätti erityisesti julkisen sektorin matalapalkkaisille aloille. Mikäli tämä toteutuu, palkkakuopasta nouseminen muuttuu liki mahdottomaksi.
» https://www.juko.fi/ajankohtaista/hallituksen-ei-pida-sekaantua-tyomarkkinamalliin/
