Hallitus tavoittelee ikääntyneille parempaa toimintakykyä ja sitä kautta sote-kustannusten kasvun hillitsemistä. Yhdeksi keinoksi suunnitellaan kotitalousvähennyksen laajentamista kotikuntoutukseen. Asiaa valmistellaan parhaillaan valtionvarainministeriössä.
Tällä hetkellä pohditaan, millaisista kuntoutuspalveluista kotitalousvähennystä voisi saada. Kotikuntoutusta ei ole määritelty lainsäädännössä vielä lainkaan ja sen sisältö vaihtelee sekä Suomessa että maailmalla varsin paljon.
Verolainsäädännön on kuitenkin oltava täsmällistä, joten ajankohtaisena haasteena on määritellä, mistä kuntoutuspalveluista kotitalousvähennys olisi mahdollista saada. Hallitusohjelman kirjaus selvitetään mahdollisuutta laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä yksityishenkilön kuntoutuksessa nykyistä laajemmin mahdollistaa onneksi monenlaisen käytännön toteutuksen.
Kotitalousvähennys olisi mielekästä laajentaa koskemaan sellaista asiakkaan kotona tuotettua kuntoutusta, jonka toteuttamisesta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on rekisteröitynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi.
–Kotitalousvähennystä ei ole mielekästä rajata vain kotikuntoutukseen, etenkään kun kyseistä kuntoutusmuotoa ei ole vielä tarkemmin määritelty. Tutkimusten perusteella ikääntyneet hyötyvät monenlaisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, joten kotitalousvähennyksen mahdollisuutta ei kannata tarpeettomasti rajata, toteaa Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.
Kotikuntoutuksen tarkempi määrittely voitaisiin tehdä myöhemmin osana terveydenhuoltolain kokonaisuudistusta. Kotikuntoutus voisi sopia osaksi sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta.
–Sairaanhoitoa ei pidä tulkita kirjaimellisesti. Siihen kuuluu myös esimerkiksi sairauksien ehkäiseminen ja terveysongelmien varhainen tunnistaminen, Korpi pohtii.
–Sosiaalihuoltolain mukaista tukipalvelua tai kotihoitoa kotikuntoutus ei ole, hän jatkaa.
Kotitalousvähennys synnyttää markkinoille uudenlaista kysyntää. Jos kysyntä on kovaa, kuntoutusta tuottamaan voi syntyä monenlaisia ja monen tasoisia palveluja.
–Kuntoutuspalveluiden tuottamisesta tulee vastata kuntoutusalan asiantuntija, joka on laillistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, korostaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.
Suomen Fysioterapeutit katsoo, että kotitalousvähennyksen edellytyksenä tulisi olla palveluntuottajan rekisteröityminen Soteri-rekisteriin. Rekisteröitymismenettely korvaa aiemman lupa- ja ilmoitusmenettelyn, kun uusi sote-valvontalaki astuu voimaan 1.1.2024.
–Tiivis integraatio kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluihin parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Yksittäisiä kuntoutustoimenpiteitä voisivat edelleen tehdä myös luvan saaneet ja laillistetut ammattihenkilöt, kunhan kokonaisuudesta vastaa kuntoutusalan asiantuntija, Mäkinen painottaa.
Kotitalousvähennys ei ole hallituksen ainoa työkalu ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseksi. Hallitus haluaa lisäksi laajentaa palvelusetelien käyttömahdollisuuksia osana kotikuntoutusta.
–Tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että kotona tapahtuvaan kuntoutukseen myönnettäisiin aiempaa enemmän palveluseteleitä, pohtii Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä.
Palveluseteli on käyttäjälle edullisempi vaihtoehto, sillä se kattaisi kotona tapahtuvan kuntoutuksen kustannuksista suuremman osan kuin kotitalousvähennys. Palvelusetelin arvon tulee aina olla asiakkaalla kohtuullinen ja hinnoittelusta säädetään erikseen palvelusetelilailla. Kotitalousvähennyksen alaista palvelua tämänkaltainen kohtuullisuusvaatimus ei koske.
Kotitalousvähennys ja palvelusetelimalli avaavat kumpikin yksityiselle sektorille aiempaa vahvemman markkinan ikääntyneiden kuntoutuspalveluille.
Hankintapolitiikan ongelmat ja palveluseteleiden räikeä alihinnoittelu tekevät kotitalousvähennyksen alaisesta palvelusta fysioterapeuteille houkuttelevan vaihtoehdon, Mäkelä toteaa.
Keskeisin huoli kotitalousvähennyksessä liittyy hyvinvointialueisiin, joille syntyy kotitalousvähennyksen myötä vahva kannustin ohjata entistä suurempi osa sille lain perusteella kuuluvista palveluista ikääntyneiden itsensä maksettavaksi.
–Miten tuetaan pienituloisten toimintakykyä, jos hyvinvointialueet eivät myönnäkään palveluseteleitä, vaan ohjaavat asiakkaita kotitalousvähennyksen käyttöön, pohtii puheenjohtaja Mäkinen.
Näin on pitkälti käynyt esimerkiksi siivouspalveluiden osalta. Vaikka ne ovat sosiaalihuoltolain mukaista ja hyvinvointialueen vastuulla olevaa tukipalvelua, ohjataan asiakkaita käytännössä aina hankkimaan palvelu itse ja hakemaan siitä kotitalousvähennys.
Sekä kotitalousvähennys että palvelusetelimalli voivat hyvin toteutuessaan hyödyttää sekä kansalaisia, että fysioterapiayrityksiä. Ikääntyneiden kuntoutukseen erikoistuneille fysioterapiayrityksille tulee olemaan tulevaisuudessa aiempaa runsaammin kysyntää, samoin moniammatillista kotikuntoutusta tarjoaville yrityksille.
–Yrityksissä kannattaa käynnistää ikääntyneille suunnattujen fysioterapiapalveluiden palvelumuotoilu ja vahvistaa henkilöstön osaamista ikääntyneiden kuntoutuksessa, Mäkelä vinkkaa.
Kuntoutuksen kotitalousvähennyksen valmistelu jatkuu valtionvarainministeriössä. Hallituksen tavoitteena on, että kotitalousvähennys tulisi mahdolliseksi jo vuonna 2024.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
