Hallitus valmistelee työrauhalainsäädännön muutoksia

Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista on parhaillaan lausuntokierroksella. Esitetyillä muutoksilla tavoitellaan poliittisten lakkojen ja myötätuntotyötaisteluiden keston rajoittamista sekä rajoitusten rikkomisesta aiheutuvien seuraamusten tiukentamista. Valmistelu on tehty kiireellä ja muutokset halutaan voimaan nopeasti.

Muutokset tulevat koskemaan työntekijöitä laajasti, sillä lakimuutokset ulotetaan sekä työehtosopimuslakiin että lakiin työriitojen sovittelusta. Huomionarvoista on, että samaan aikaan kun työntekijöiden mahdollisuuksia oikeuksiensa puolustamiseen pyritään kaventamaan, hallitus suunnittelee heidän asemansa heikentämistä monin tavoin.

Oikeus poliittiseen työtaisteluun on suomalaisten perusoikeus

Suomessa päättäjien toimintaan kohdistuvien poliittisten työtaisteluiden järjestämiselle ei aiemmin ole säädetty rajoitteita. Nyt valmistelussa olevilla muutoksilla on tarkoitus ehkäistä niiden välittömien vaikutusten kohdistumista yrityksiin, jotka hallitus näkee tilanteessa sivullisina kärsijöinä. Niiden rajaaminen vaikutuspiirin ulkopuolelle heikentäisi kuitenkin merkittävästi työtaistelutoimien vaikuttavuutta.

Poliittisten työtaistelutoimien rajoittamisessa kyse on siitä, missä määrin toimet voivat tapahtua työaikana tai kohdistua työpaikan järjestelyihin. Rajoituksilla ei siis rajoiteta työntekijän oikeutta vapaa-aikanaan osoittaa mieltään poliittisia päättäjiä vastaan. Esityksen mukaan lain voimaan tullessa työnseisauksena toteutettava poliittinen työtaistelu saisi kestää korkeintaan 24 tuntia. Muut kuin työseisauksena toteutettavat poliittiset työtaistelut saisivat kestää korkeintaan kaksi viikkoa.

Tukityötaistelut vain oikean suhtaisina

Myötätuntotyötaistelu tarkoittaa työtaistelua, jolla tuetaan toista työtaistelua. Hallitus esittää suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista. Rajoitteiden laajuus riippuisi siitä, onko tilanteessa voimassa työrauhavelvollisuus vai ei.

Hallitus esittää, että jatkossa työehtosopimuksen voimassa ollessa noudatettavaan työrauhavelvollisuuteen kuuluisi myös suhteettomista myötätuntotyötaisteluista pidättäytyminen. Suhteettomiksi myötätuntotyötaisteluiksi luettaisiin työtaistelut, joista aiheutuvat haitat ja vahingot olisivat selkeästi epäsuhteessa tuettavan työtaistelun tavoitteeseen nähden. Epäsuhtaisuutta arvioitaisiin sillä perusteella, kohdistuvatko haitat ja vahingot laajasti tuettavan työtaistelun ulkopuolisiin osapuoliin.

–Tukityötaisteluita käytetään tyypillisesti kaikkien heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen, muistuttaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

–Uhkana nyt esitetyissä muutoksissa on se, että jatkossa heikoimpia voidaan pudottaa pois yksi kerrallaan, hän jatkaa.

–Muistissa on vielä hyvin esimerkiksi vuoden 2017 tilanne, jolloin työnantajan tarkoituksena oli heikentää merkittävästi Postin työntekijöiden palkkoja, mutta tämä saatiin estettyä tukilakkojen avulla.

Esitetyt myötätuntotyötaisteluiden rajoitukset säädetään ulottumaan myös työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle. Nämä työehtosopimusten ulkopuoliset rajoitteet olisivat suppeampia kuin työehtosopimuslain kohdalla. Myötätuntotaisteluiden suhteellisuusvaatimus olisi voimassa vain, mikäli tuettavan työtaistelun tavoitteena ei olisi työehtosopimuksen solmiminen.

Myös työntekijä sakkojen maksumieheksi

Hallitus esittää työehtosopimuslaissa olevan hyvityssakon korottamista siten, että sen vähimmäismäärä olisi 10 000 euroa ja enimmäismäärä 150 000 euroa. Hyvityssakko koskisi lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita tai liian pitkiä poliittisia työtaisteluita.

Seuraamuksia esitetään ulotettavan myös lakiin työriitojen sovittelusta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvitysseuraamukset koskisivat myös niitä enimmäiskestoa pidempiä poliittisia työtaistelutoimia ja suhteettomia myötätuntotyötaistelutoimia, joita eivät koske työehtosopimusten ja työehtosopimuslain määräykset.

Hyvityssakko kohdistuisi lainvastaisesti toimivaan työntekijäjärjestöön tai työnantajaan. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työsopimuslakiin lisätään säädökset, joilla voidaan tuomita yksittäinen työntekijä maksamaan 200 euron hyvitys työnantajalleen. Työntekijä joutuisi hyvitysvelvolliseksi, mikäli jatkaisi työtaistelua, joka on jo tuomittu lainvastaiseksi. Hyvitysvelvoitteen vaatimuksena olisi, että työntekijä olisi ollut tietoinen tuomiosta.

Mäkinen pitää hämmentävänä, että korotuksia esitetään vain työntekijöille, eikä työnantajien sanktioihin puututa esityksessä lainkaan.

–Laittomat lakot eivät koskaan ole kenenkään tavoite, mutta se, että yhteisesti sovitusta asiasta rankaistaan yhteisön sijaan yksilöä, on asia, jota lainsäädäntöön ei pidä päästää, hän painottaa.

Työrauhalainsäädäntöön liittyvien säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2024.

Vientivetoinen palkkamalli sementoisi matalapalkka-alat

Fysioterapia-alan kannalta eniten huolta hallitusten esityksissä aiheuttaa vientivetoisen palkkamallin kirjaaminen lainsäädäntöön. Käytännössä siis valtakunnansovittelijan kädet sidotaan vientialojen sopimiin korotuksiin. Hallitus yrittää puuttua palkan muodostukseen sen sijaan, että neuvottelujärjestöt ja työnantaja sopivat niistä.

Vientivetoinen palkkamalli estäisi kuntoutusalan kaltaisten alojen palkkatason kehittymisen ja sitä kautta palkkakuopasta ylös pääsemisen. Mäkinen pitää ehdottoman tärkeänä sitä, että fysioterapeuttien palkoista sovitaan jatkossakin oman alan lähtökohdista käsin. Neuvottelujen on tapahduttava työntekijöiden ja työnantajien kesken, ei poliitikkojen toimesta ja vientialoihin sitoen.

–Hallitus pyrkii pikaisella valmistelulla toteuttamaan lakiuudistukset, joilla rajoitetaan työtaisteluoikeuksia ja heti sen perään heikennetään työntekijöiden asemaa. Ja lisäksi vielä romutetaan koko neuvottelujärjestelmä, Mäkinen tuhahtaa.

Suomen Fysioterapeutit vaikuttaa yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa aktiivisesti työelämäheikennyksiä vastaan. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta äänemme kuuluu paremmin.