Työnantajayritysten määrä notkahtanut

Tilastokeskuksen yritystilastot kertovat karua kieltä pk-yritysten työllistämisen mahdollisuuksista. Viidessä vuodessa yksityiseltä sektorilta on kadonnut fysioterapeuttien työpanosta yli neljälläsadalla henkilötyövuodella. Taustalla on todennäköisesti monen tekijän summa. Liitto pitää kehityssuuntaa huolestuttavana.

Suomessa oli vuonna 2022 noin kolme tuhatta fysioterapiayritystä. Yleisin yhtiömuoto on toiminimi, joita on lähes kolme neljännestä kaikista yrityksistä. Osakeyhtiöitä on reilu viidennes ja kommandiittiyhtiöitä muutama prosentti. Yritysten kokonaismäärä ei ole kuluneen viiden vuoden aikana juurikaan muuttunut ja toimialan liikevaihto on sekin jämähtänyt 300 miljoonan tienoille. Palkkasumma on kasvanut noin viidellä prosentilla.

– Tilastot kertovat osaltaan siitä, että fysioterapian hintataso on jumissa ja vain harva yritys on kasvuvaiheessa, arvioi Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä.

Fysioterapiayritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut vuotta 2022 lukuunottamatta negatiivinen. Kuluneen viiden vuoden aikana toimialalta on hävinnyt työtä 426 henkilötyövuoden edestä.

– Pandemiaa ei voi tästä syyttää, kyseessä on pidemmän aikavälin kehitys, Mäkelä painottaa.

Fysioterapian toimiala on monien muutosten keskellä. Vuosia jatkunut yrityskauppojen buumi ja yritysten ketjuuntuminen ovat vähentäneet pk-yritysten määrää, mutta samaan aikaan työskentely itsenäisenä ammatinharjoittajana esimerkiksi lääkärikeskuksessa on yleistynyt. Tilastoista ei vielä selviä, kuinka suuri osa toiminimiyrittäjistä työskentelee suurten terveysjättien alihankkijoina ja kuinka monella on oma toimipiste.

– Pyrimme selvittämään vielä yritysten toimipisteiden määrää ja maantieteellistä jakautumista, Mäkelä kertoo.

Pk-yritysten näkökulmasta tilanne on vaikea. Alati yleistyvien terveysvakuutusten asiakkaat keskittyvät nykyisin suurille terveysjäteille, samoin työterveyshuollon asiakkaat. Kela-korvausten poistumisen myötä itse maksavien asiakkaiden ohjautuminen pk-yritykseen on notkahtanut ja suuret terveysjätit ohjaavat asiakkaitaan vain omiin fysioterapiapalveluihinsa. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden käyntimäärät ovat supistuneet ja hyvinvointialueet ovat kaventanut ostopalveluitaan. Yleinen kustannustason nousu ja energiakriisin vähentävät kansalaisten ostovoimaa, joka näkyy myös fysioterapiayritysten asiakasmäärissä.

– Asiakasmäärät ovat kaventuneet todella monesta suunnasta. Tilanne on yrittäjille hyvin haastava, Mäkelä harmittelee.

Fysioterapian toimialalla on kuitenkin myös positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Kuntoutuksen kotitalousvähennys on menossa läpi eduskunnassa, Kela-korvausten palauttamisesta on keskusteltu ja yritysten työllistämisen riskejä halutaan pienentää. Sosiaalinen media antaa pienyrittäjille mahdollisuuden uudenlaiseen asiakashankintaan ja etäkuntoutus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia uusien fysioterapiapalveluiden innovoinnille.

– Yritysten on tärkeää katsoa tulevaan valoisin mielin. Näen toimialalla monenlaisia mahdollisuuksia uudenlaisiin palveluihin ja suoraan asiakashankintaan, Mäkelä kannustaa.

Liitto on kuluneen vuoden aikana järjestänyt jäsenilleen maksutonta koulutusta mm. digimarkkinointiin, asiantuntijaviestintään ja palvelumuotoiluun liittyen (koulutukset voi edelleen suorittaa itsenäisesti verkossa!). Kannustamme kaikkia alan toimijoita nostamaan omaa osaamistaan aktiivisesti esille sekä perinteisessä markkinoinnissa että sosiaalisen median kanavilla. Mitä laajemmin fysioterapia näkyy kansalaisille, sitä paremmin apua osataan hakea nimenomaan fysioterapeuteilta.

Katso täältä paljonko omalla alueellasi on yrityksiä.