Lakkautetaanko sairaaloita?

Eilen julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmän laatima Kansallinen erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvitys sai odotetusti myrskyisän vastaanoton. Työryhmän näkemyksen mukaan nykyinen sairaala- ja päivystysverkko ei ole enää vaihtoehto. Julkisten sairaaloiden määrää tulisi vähentää ja ympärivuorokautisesti päivystävien ammattilaisrinkien määrän tulisi kansallisella tasolla laskea.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön 28.8.2023 asettaman työryhmän tehtävänä on ollut selvittää erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten nykytilaa ja tehdä ehdotuksia tarvittavista säädösmuutoksista. Lisäksi tehtävänä on ollut laatia ehdotuksia erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten porrasteisuudesta, työnjaosta ja yhteistyöstä kansallisena kokonaisuutena. Työryhmässä ja sen ohjausryhmässä on ollut edustajia kaikilta hyvinvointialueilta.

Taustalla henkilöstöpula ja väestörakenteen muuttuminen

Työryhmä nostaa muutoksen tarpeelle kolme syytä, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä osaavan henkilöstön riittävyys, järjestelmän kustannusvaikuttavuus sekä valmiuden ja varautumisen näkökulma. Henkilöstöpula nähdään pitkäaikaisena ongelmana, jota ei välttämättä pystytä korjaamaan esimerkiksi koulutuspoliittisilla ratkaisuilla. Työikäinen väestö vähenee ja sote-palveluiden tarve kasvaa, jolloin yhä suuremman osan kasvavasta sukupolvesta tulisi kouluttautua sote-alalle. Toisaalta nostetaan esille, että Suomen sairaalaverkko ei ole seurannut väestömäärän ja -rakenteen alueellista kehitystä, esimerkiksi väestön keskittymistä kasvukeskuksiin. Digitalisaation, kehittyneen ensihoidon, etäpalveluiden ja kotipalveluiden kehittyminen on työryhmän mukaan vielä alihyödynnettyä.

Liitto on terveyspoliittisissa näkemyksissään korostanut palveluntarpeen vähentämistä keinona hillitä alati pahenevaa päivystysten ja akuuttihoidon ruuhkautumista. Liian moni kansalainen tarvitsee nykyään sairaalahoitoa tai käyttää päivystystä, koska perustason palveluissa ei ole riittävästi voimavaroja.

– Apua pitää saada muualtakin kuin päivystyksestä. Näen perustasolla tapahtuvan sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyn sekä tehokkaan kuntoutuksen tärkeimmäksi keinoksi palauttaa akuuttipalveluiden tarve yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle, painottaa Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.

Työryhmä nostaa esille Suomen vaikeudet tehdä päätöksiä sairaaloiden ja päivystysten osalta. Alueilla on haluttu pitää kiinni erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä, jopa muiden palvelujen kustannuksella.

– Kuntoutusalalla on hyvin tuttua, että akuuttihoito vie suurimman osan taloudellisista voimavaroista. Kun varhainen puuttuminen epäonnistuu, sairaalat ja päivystykset ruuhkautuvat ja nielevät kaikki saatavilla olevat lisäresurssit, Korpi kuvailee.

Laajojen erikoissairaanhoidon palvelujen ylläpitäminen on työryhmän mukaan saattanut vaarantaa ja heikentää ennakoivan ja ehkäisevän terveydenhuollon, perusterveydenhuollon ja kotiin vietävien palveluiden saatavuuden. Tämä nähdään osasyynä esimerkiksi runsaaseen ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöön.

– Maailman parhaasta erikoissairaanhoidosta ei ole mitään hyötyä, jos sen tulokset valuvat hukkaan perustason palveluiden riittämättömyyden vuoksi, Korpi korostaa.

Esimerkiksi vakavien sairastumisten, vammojen tai leikkausten jälkeinen kuntoutus ja sitä seuraava terveyttä edistävä toiminta ovat avainasemassa siinä, miten hyvin henkilö kuntoutuu ja pystyy palaamaan omaan arkeensa. Akuuttipalveluiden käytön näkökulmasta on keskeistä, ettei sama henkilö joudu palveluihin uudelleen saman sairauden tai vamman vuoksi. Tätä voidaan ehkäistä parhaiten hyvin toimivilla perustason palveluilla.

Lakkautetaanko sairaaloita?

Työryhmä ei esitä sairaaloiden tai vuodeosastotoiminnan lakkauttamista, mutta ehdottaa niiden palveluprofiileihin muutoksia. Ehdotuksena on, että jatkossa Suomessa säilyisi nykyiset viisi yliopistosairaalaa, mutta keskussairaaloita olisi 5-8 nykyisen 15 sijaan. Lisäksi jokaisella hyvinvointialueella (pl. Uusimaa), jolla ei ole keskus- tai yliopistosairaalaa, tulisi työryhmän mielestä olla yksi akuuttisairaala, eli sairaala jossa olisi myös yöaikainen päivystys. Uudenmaan alueen sairaalat ehdotetaan arvioitavaksi samojen periaatteiden mukaan.

– Mediassa spekuloidaan nyt paljon sairaaloiden lakkauttamisella. Käsitän työryhmän tarkoittaneen kuitenkin sitä, mitä sairaaloissa jatkossa tehdään. En tunnista raportista ajatusta sulkea nykyisiä sairaaloita kokonaisuudessaan, Korpi pohtii.

Työryhmä pitää tärkeänä, että kullekin hyvinvointialueelle riittää osaajia vastaamaan alueen asukkaiden tarpeeseen. Selvitystyössä on arvioitu muutosten vaikutuksia työvoiman saatavuuteen pitkällä, 5-10 vuoden perspektiivillä. Erityisosaamista vaativissa palveluissa tämä tarkoittaisi palveluiden keskittämistä, jota työryhmä pitää välttämättömänä palveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden säilyttämiseksi.

– Raportin keskeisimmät ehdotukset liittyvät yöaikaisten päivystysten ja leikkaus- ja synnytysvalmiuksien määrään, jolloin suorat vaikutukset fysioterapiapalveluihin jäisivät todennäköisesti aika vähäisiksi, Korpi arvelee.

Työryhmä on todennut, että ennen kuin päätöksiä asiasta voidaan tehdä, tulee useita muutosten vaikutuksia arvioida huolellisemmin. Pääministeri Orpon hallitus käynnistää selvitystyötä todennäköisesti varsin nopealla aikataululla.

– En usko että suuria mullistuksia tulee ihan lähiaikoina, eikä sairaaloissa työskentelevien fysioterapeuttien tarvitse pelätä työpaikkojensa puolesta, Korpi rauhoittelee.

Liitto pitää tärkeänä, että aiheesta keskustellaan. Fysioterapiaan ja kuntoutukseen tarvitaan lisää taloudellisia voimavaroja. Työryhmän ansioksi on Korven mielestä katsottava ainakin se, että ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen resurssien riittämättömyys on tunnistettu ja henkilöstön jaksamiseen liittyvät huolet on nostettu esille.

YLE:n analyysin ehdotusten alueellisista vaikutuksista voit lukea täältä. Yksityiskohtaiset ehdotukset perusteluineen löydät raportista (sivulta 13 alkaen).