Kaleva kirjoitti 15.8. tapauksesta, jossa oululaisen naisen kuntoutus oli estynyt vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen vuoksi. Tapaus kuvastaa suomalaisen kuntoutusjärjestelmän tyypillistä ongelmaa, jossa julkinen terveydenhuolto ei kanna sille osoitettua vastuuta ja asiakas jää ilman hänelle kuuluvia palveluita.

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Näihin kuuluu myös kuntoutuksen järjestäminen, joka on terveydenhuoltolailla säädetty hyvinvointialueen vastuulle.

Oululaisnaisen tapauksessa autokolarin jälkeinen hoito ja akuuttivaiheen kuntoutus oli hoidettu Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Jatkokuntoutusta varten oli laadittu kuntoutussuunnitelma. Koska kyseessä oli työmatkalla sattunut kolari, kuntoutuksen kustannusvastuun voi luonnollisesti olettaa olevan vakuutusyhtiöllä.

Vakuutusyhtiön kielteisen korvauspäätöksen jälkeen hyvinvointialue on toiminut lain vastaisesti. Terveydenhuoltolaki velvoittaa hyvinvointialuetta järjestämään kuntoutussuunnitelman mukaisen lääkinnällisen kuntoutuksen, jos kuntoutuksen kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa.

Hyvinvointialueen olisi tullut järjestää oululaisnaiselle tämän tarvitsema kuntoutus viipymättä. Erityisen tärkeää tämä on aivojen vaurioissa, joissa alkuvaiheessa tapahtuva kuntoutus on välttämätöntä toimintakyvyn palautumiselle. Epäselvyyttä kuntoutuksen tarpeellisuudesta ei ole ollut missään vaiheessa. Kiista on koskenut sitä, kuka kuntoutuksen korvaa.

Epäselvyydet kuntoutuksen kustannusten korvausvastuussa eivät saa vaikuttaa kuntoutuksen toteutumiseen ja oikea-aikaisuuteen. Hyvinvointialueella on vastuu huolehtia asukkaistaan, etenkin silloin kun nämä joutuvat sekavan järjestelmän ristiaallokkoon.

Juho Korpi
Erityisasiantuntija
Suomen Fysioterapeutit ry