Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 800 000 euroa valtionavustuksia hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin hankkeisiin ja pilotteihin, joilla pyritään uudistamaan alan työnjakoa ja tukemaan työkykyä. Ohjelman tavoitteena on helpottaa sote-alan henkilöstöpulaa. Se ei kuitenkaan riittävästi huomioi kuntoutusalan tuottamien palveluiden roolia myös henkilöstöpulan ratkaisemisessa
Hyvän työn ohjelma on jatkoa edellisellä hallituskaudella alkaneeseen Sotehenkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmaan. Hyvän työn ohjelma kestää vuoteen 2027 saakka.
Ohjelman teemoina ovat:
Hallitusohjelman mukaisesti vaikuttavimmat toimet henkilöstöpulan ratkaisemiseksi liittyvät sote-palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseen siten, että palvelut porrastetaan ja niihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjelmassa on useita strategisia painopisteitä. Niistä keskeisin on henkilöstön työnjaon selkiyttäminen ja sitä kautta henkilöstön ajan vapauttaminen koulutusta vastaavaan työhön, jotta välittömän asiakas- ja potilastyön osuus kasvaa.
Edellisellä hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ammattihenkilölainsäädännön soveltamisohjeen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja tehtävien jakoon liittyvien toimintamallien kehittämiseksi. Ohje oli osa Hyvän työn ohjelman edeltäjää, STM:n käynnistämää strategista ohjelmaa sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi. Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamisen ohjelman puitteissa annettu ohjeistus ei tunnistanut fysioterapeuttien ja muiden kuntoutusalan ammattilaisten laajamittaista käyttöä perushoidossa.
Hyvän työn ohjelman tavoitteissa on mainittu ennaltaehkäisyn vahvistaminen. On tärkeää, että tämä merkittävä tavoite muuttuu myös käytännöiksi. Ennaltaehkäisyyn panostaminen fysioterapeuttien ja muiden kuntoutusalan ammattilaisten osaamista hyödyntäen vähentää painetta ja tarvetta sairauksien hoitoon kohdistuvalta työltä.
On tärkeää, että kuntoutusalan merkitys ymmärretään sote-alan henkilöstöpulan ratkaisujen avainnipussa. Oikea-aikaisilla ja oikein kohdennetuilla toimilla voidaan helpottaa sote-alan henkilöstöpulaa laajasti. Kun painotus kohdistuu terveyttä edistäviin toimiin ja varhaiseen puuttumiseen, voidaan konkreettisesti helpottaa hoitohenkilöstössä vallitsevaa henkilöstöpulaa.
Muun muassa liikunnallinen kuntoutus mielenterveyden hoidossa, fysioterapeuttien lisääminen osaksi oppilashuoltoa ja ikääntyneiden kuntoutuksen lisääminen ovat konkreettisia toimia, jotka edistävät väestön terveyttä laajasti ja vähentävät sairauden hoidon tarvetta.
Yksi tehokkaimmista mielenterveyden ongelmien ehkäisy- ja hoitokeinoista on liikunnallinen kuntoutus, eli fyysinen aktiivisuus ja fyysinen harjoittelu. Joka toinen saa fyysisestä harjoittelusta merkittävän avun mielenterveyden haasteisiin. Fysioterapia maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla voidaan ehkäistä yksi prosentti työkyvyttömyyseläkkeistä tai yhdeksän prosenttia sairauspoissaoloista.
Lue lisää: Mieli voi kuntoutua myös kehon kautta
Vuosina 2016-2018 hallitusohjelman kärkihankkeita oli Liikkuva koulu -ohjelma. Ohjelman ulkoinen arviointi on suosittanut jatkamaan ja vahvistamaan liikunta- ja koulutussektoreiden poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi sekä valtionhallinnon että kuntien tasolla. Fysioterapiaa tulee hyödyntää muun muassa vähän liikkuvien, toimintarajoitteisten tai huonossa fyysisessä kunnossa olevien lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi. Fysioterapialla voidaan tukea myös keskittymisvaikeuksista kärsiviä sekä psykofyysisesti oireilevia lapsia ja nuoria.
Lue lisää: Fysioterapia kuuluu osaksi opiskeluhuoltoa
Ikääntyneiden kuntoutukseen panostaminen vähentää osaltaan myös painetta sairauksien hoidolle. Kansainvälisesti on tehty useita raportteja siitä, että kotikuntoutusta toteuttamalla on saatu aikaan säästöjä, kotihoidon tarve on vähentynyt ja asiakkaan toimintakyky, itsenäisyys ja elämänlaatu ovat parantuneet. Myös Suomessa on tehty tutkimusta pitkäkestoisen fysioterapian vaikutuksesta kotona pärjäämiseen ja toimintakykyyn, kaatumisriskiin, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön mm. Eksoten ja Kansaneläkelaitoksen KauKoIKÄ-hankkeessa.
Lue lisää: Ihmiskunnan arkistoista on luovuttava
Edellä kuvatut toimet ovat vaikuttavia ja ensiarvoisen tärkeitä sote-alan henkilöstöpulan ratkaisemisessa. Tilanne on kuitenkin se, että tarvitsemme pidemmällä aikavälillä toteutuvien ratkaisukeinojen lisäksi myös nopeita lääkkeitä henkilöstöpulaan.
Lyhyemmällä aikavälillä sote-alan henkilöstöpulaan pyritään Hyvän työn ohjelmassa vaikuttamaan tehtävänsiirron kehittämisen avulla. Työnjakoa voidaan kehittää nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi esimerkiksi lisäämällä fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa sekä siirtämällä tehtäviä lääkäreiltä fysioterapeuteille. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi hyödyntämällä fysioterapeutteja päivystystoiminnassa.
Toisaalta merkittävää on, ettei tehtäviä siirretä ei-tarkoituksenmukaisella tavalla. On erittäin tärkeää, kuten Hyvän työn ohjelmassa on esille tuotu, että kukin ammattilainen voi keskittyä koulutustaan vastaavaan työhön. Näin ollen fysioterapeutteja ei saa käyttää hoitotyössä, vaan fysioterapeuttien tulee keskittyä kuntoutukseen.
Lue lisää: Tule-vaivat ruuhkauttavat terveydenhuollon ja lyhentävät työuria
https://stm.fi/sotehenkilosto/ohjelma
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi
