Suomen Fysioterapeuttien laatimassa asiakastyömääräsuosituksessa määritellään fysioterapeutin välilliseen työhön käytettävää aikaa kirjaamisen velvoitteiden ja sisällön esimerkkien avulla. Tämän sivun lopusta löytyvän laskurin avulla voit laskea oman välilliseen ja välittömään työhön kuluvan aikasi.
Terveydenhuollon ammattihenkilöinä fysioterapeutit ovat velvoitettuja kirjaamaan potilasasiakirjoihin tarpeelliset ja riittävät tiedot terapian järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan turvaamiseksi (703/2023, 17 §). Laki velvoittaa kirjaamaan jokaisesta fysioterapiajaksosta myös loppulausunnon, joka kokoaa yhteen fysioterapiaprosessin lähtötilanteen, terapian toteutuksen ja sen oleellisimmat vaiheet, lopputilanteen suhteessa prosessin alussa asetettuihin tavoitteisiin sekä jatkosuositukset (94/2022, 17 §).
Potilasasiakirjamerkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niissä saa käyttää vain yleisesti hyväksyttyjä ja tunnettuja käsitteitä ja lyhenteitä. Mikäli kirjattava tieto ei pohjaudu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin, merkinnöistä tulee käydä ilmi tietojen lähde. (94/2022, 7 §) Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä (703/2023, 21 §).
Tämän suosituksen tausta on lähtenyt sidosryhmien tarpeesta määritellä välittömään asiakastyöhön ja välilliseen työhön käytettävää työaikaa. Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan vastaanottoa, kotikäyntiä tai muuta terapiatilannetta, jossa ollaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Välillisellä työllä tässä suosituksessa tarkoitetaan kaikkea muuta fysioterapeutin työnkuvaan kuuluvaa työtä, joista kirjaaminen on lakivelvoitteineen keskeisin. Muut välilliset työt ja niiden määrä voi vaihdella organisaatiosta riippuen.
Toinen syy tämän suosituksen laatimiselle on tunnistettu tarve kirjaamisen käytänteiden kehittämiseen fysioterapiassa. Kirjaamisen hyvät ja yhtenevät käytänteet helpottavat terapeutin omaa työtä, moniammatillista yhteistyötä sekä tukevat fysioterapiaprosessia tehokkuuden, laadun ja asiakkaan näkökulmista.
Suosituksessa ei avata tyhjentävästi kirjaamisen perusperiaatteita, kuten rakenteisen kirjaamisen perusteita, otsikoita tai lainsäädännön asettamia vaateita, koska nämä löytyvät potilasasiakirja-asetuksesta (94/2022) sekä potilastiedon kirjaamisen yleisoppaasta.
Jotta fysioterapeutti voi täyttää lainsäädännön vaateet, tukea terveydenhuollon hoitoprosessien laatua ja osaltaan varmistaa potilasturvallisuuden, on kirjaamiseen varattava riittävä määrä työaikaa.
Suosituksessa ei oteta kantaa siihen, milloin kirjaamisen tulisi tapahtua (esimerkiksi vastaanottokäynnin aikana vai vasta sen jälkeen), koska eri työpaikoille sopivat erilaiset toimintatavat, mutta kirjaamiseen tulee olla riittävästi aikaa. Suositus perustuu ainoastaan sen pohjaksi teetetyssä kyselyssä olleisiin fysioterapian jatkokäyntikirjauksiin. On merkittävää huomata, että suositus perustuu ainoastaan siinä esitettyjen kaltaisiin asiakas- ja kirjaamistapauksiin. Suositus ei ota kantaa muihin tapauksiin, kuten ensikäyntikirjauksiin, loppuarvioihin tai muihin erityisempiin ja vaativampiin kirjauksiin, joihin oletettavasti kuluu enemmän fysioterapeutin työaikaa.
Suosituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi kirjaamiseen tarvittava työaika ja se, että terapeutin osaaminen ja kokemus vaikuttavat siihen. Toisaalta kokeneemmalla terapeutilla kirjaamiseen kuluu keskimäärin vähemmän aikaa, mutta asiakastapaukset voivat olla keskimäärin haastavampia, joka taas vaikuttaa kirjaamiseen kuluvaan/tarvittavaan aikaan sitä lisäävästi. Suosituksessa otetaan kuitenkin kantaa vain esimerkkikirjausten kaltaisiin tapauksiin.
Asiakastyömääräsuosituksen pohjana on Suomen Fysioterapeuttien näkemys laadukkaan ja lainsäädännön velvoitteet täyttävän kirjaamisen vähimmäissisällöstä. Suositusta laadittaessa on hyödynnetty liiton jäseniltä saatua palautetta.
Suosituksen pohjaksi teetettiin kysely kirjaamisen sisällöstä ja siihen käytettävästä ajasta. Materiaalina käytettiin alla olevia kuvitteellisia esimerkkejä tuki- ja liikuntaelinasiakkaan sekä neurologisen asiakkaan kirjauksista. On merkittävää huomata, että esimerkeissä on kyseessä fysioterapian jatkokäynti, ei siis ensikäynti tai fysioterapiaprosessin viimeiseen käyntiin liittyvä loppuarvio.
Kyselyyn vastasi 489 Suomen Fysioterapeuttien jäsentä. Kyselyyn vastasi yhtä monta julkisella (31 %) ja yksityisellä sektorilla (31 %) työskentelevää fysioterapeuttia. Kyselyyn vastasi myös itsenäisiä ammatinharjoittajia (18 %) sekä työllistäviä yrittäjiä (4,5 %). Vastanneiden joukossa oli myös muun muassa esihenkilöitä, opiskelijoita ja eläköityneitä fysioterapeutteja. Kyselyyn vastanneista 65 prosentin pääasiallinen asiakaskunta koostui tuki- ja liikuntaelinfysioterapian asiakkaista ja 30 prosentin neurologisista asiakkaista.
Kyselyssä käytetyt kirjaamisen esimerkit ovat kuvitteelliset tuki- ja liikuntaelinasiakkaan sekä neurologisen asiakkaan jatkokäynnit.
Päivämäärä: 1.4.2024
Kuntoutus
RF 110 Orientoiva fysioterapeuttinen arvio
Asiakkaan vasen polvi on ollut oireeton kaikissa arkisissa toiminnoissa viime käynnin jälkeen. Asiakas on tehnyt ohjattuja harjoitteita säännöllisesti, mutta tauottanut sovitusti lajiharjoituksia (jalkapallo).
Tämänpäiväisen käynnin tavoitteena on varmistaa, että normaalit liike-edellytykset vasemmassa alaraajassa ovat säilyneet sekä ohjata harjoitteiden progressiot, jotta asiakas voi jatkaa polven liikemallien harjoittamista lajinomaisesti.
RF 120 Fysioterapeuttinen arvio toiminta- ja työkyvystä ja toimintarajoitteista
Kontrolloidaan vasemman alaraajan liike-edellytykset. Vasemmassa nilkassa on liikehäiriö koukistuksen (DF) suuntaan. Liikehäiriö paikantuu selkeämmin ylempään nilkkaniveleen (TC).
RF 230 Manuaalinen terapia
Mobilisoidaan vasemman nilkan koukistussuuntainen (DF) liike, joka normalisoituu. Nilkan alueella ollut suojajännitys vapautuu välittömästi tämän jälkeen.
RF 210 Ohjaus ja neuvonta
Ohjataan reisijohtoinen ponnistus käyntiasennossa sekä yhden alaraajan varassa. Lisäksi ohjataan eksentrinen lonkan ja polven ojennus selinmakuulta. Kaikki harjoitteet sujuvat vastaanotolla kivuttomasti ja asiakas oppii harjoitteiden tekniikat hyvin.
Käydään läpi progressiivinen paluu jalkapalloharjoituksiin kolmen seuraavan viikon ajalle. Ohjattu tekemään terapeuttiset harjoitteet aina ennen jokaista lajiharjoitusta.
Suunnitelma
Kontrollikäynti sovittu kolmen viikon päähän 22.4.
Päivämäärä 1.4.
Kuntoutus
RF 110 Orientoiva fysioterapeuttinen arvio
Asiakkaalla on ollut edellisen terapiakäynnin (18.3.) jälkeen jonkin verran harjoittelun jälkeistä lihaskipua, joka ei ole haitannut arkea. Kävelyvaikeudet edelleen suurin arkitoimia haittaava ongelma, näiden osalta tilanne ei ole vielä muuttunut. Työ ja arki eivät ole aiheuttaneet erityistä kuormitusta.
Asiakas kokee voimavaransa kuntoutukseen hyviksi. Kokee saaneensa fysioterapiasta tukea ja lisämotivaatiota itsenäiselle harjoittelulle. Aiempaa toiveikkaampi tavoitteiden saavuttamisen suhteen ja tyytyväinen omaehtoisen kävelyharjoittelun toteutumiseen.
Tämänpäiväisellä vastaanottokäynnillä keskitytään terapiasuunnitelman mukaisesti alaraajojen lihaskestävyyden harjoittamisen opetteluun, jotta valmiudet ja varmuus itsenäiselle kotiharjoittelulle vahvistuvat.
RF 220 Terapeuttinen harjoittelu
Alaraajojen suurten lihasryhmien kestovoimaharjoittelu eri alkuasennoissa kehon painoa hyödyntäen (30 min). Harjoittelun aikana ei kipua tai sensorisia oireita. Asiakas koki harjoitteiden onnistuvan hyvin ja on valmis jatkamaan samoja harjoitteita itsenäisesti kotona.
RF 210 Ohjaus ja neuvonta
Kerrattu edellisellä terapiakäynnillä ohjattu itsenäisen kävelyharjoittelun annostelu. Ohjattu pidentämään kävelymatkaa kahteen kilometriin. Laadittu asiakkaalle kirjallinen harjoitusohjelma alaraajojen lihaskestävyyden vahvistamiseksi. Toistomäärät väsymiseen saakka (10–25), sarjoja 2–3.
Pohdittu yhdessä asiakkaan arkeen sopivaa viikko-ohjelmaa, ohjattu toteuttamaan lihaskestävyysharjoitteet eri päivänä kuin kävelyharjoittelu. Tavoitteena on 2–3 voimaharjoitusta viikossa.
Kerrattu harjoittelun jälkeisen lihaskivun ja harjoittelun aikana ilmenevien sensoristen oireiden mahdollisuus, jotka eivät ole vaarallisia. Lihaskipu helpottaa yleensä muutaman päivän aikana. Asiakasta ohjataan olemaan herkästi yhteydessä, jos itsenäisen harjoittelun aikana ilmenee voimakkaampia oireita.
Suunnitelma
Seuraava vastaanottokäynti 15.4. Tällöin harjoittelun progression ohjaus.
Vastauksista kävi ilmi, että hiukan alle puolet vastanneista, 47 prosenttia, kirjaa rakenteisen kirjaamisen periaatteiden mukaisesti. 37 prosenttia vastanneista kirjaa vaihtelevasti rakenteisen kirjaamisen periaatteiden mukaisesti. Loput 16 prosenttia eivät käytä rakenteisen kirjaamisen periaatteita lainkaan.
Reilu puolet (54 %) vastanneista koki, että heillä on aina tai useimmiten riittävästi aikaa kirjaamiselle. Vastaavasti 16 prosenttia vastaajista koki, että heillä on vain harvoin riittävästi aikaa kirjaamiseen. Loput vastaajista kokivat, että tilanne kirjaamisen suhteen vaihtelee: välillä aikaa on riittävästi, välillä ei.
Vastauksista kävi ilmi, että vastaajan ikä eikä työskentelypaikka tai -muoto (julkinen, yksityinen, yksinyrittäjä jne.) juurikaan vaikuttaneet kokemukseen kirjaamiseen käytössä olevan ajan riittävyydestä.
Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista (68,5 %) piti tuki- ja liikuntaelinasiakkaan jatkokäyntikirjauksen asiasisältöä sopivan kattavana. Noin neljäsosa (26 %) vastaajista piti sisältöä liian laajana. Vastaajista 61 prosentin mukaan esimerkin kaltaiseen kirjaukseen kuluisi heiltä itseltään aikaa kahdeksasta kuuteentoista minuuttiin.
Kirjaamiseen käytettävää aikaa varatessa on merkittävää huomioida fysioterapeutin kokemus. Ymmärrettävästi aloitteleva fysioterapeutti ei voi suoriutua kirjauksista samassa ajassa kuin kokenut tai erittäin kokenut fysioterapeutti. Tämän tulisi näkyä myös fysioterapeuttien työsuunnittelussa. Näin ollen kyselyssä eriteltiin vielä kunkin vastaajan arvioita siitä, kuinka kauan kyseessä olevaan kirjaukseen kuluisi aloittelevalta, kokeneelta ja erittäin kokeneelta fysioterapeutilta.
Suurin osa, 75 prosenttia, arvioi, että aloittelevalla fysioterapeutilla kuluisi esimerkin kaltaiseen kirjaukseen yli 17 minuuttia. 40 prosenttia arvioi, että aikaa kuluisi yli 25 minuuttia. 79 prosenttia vastanneista arvioi, että kokeneella fysioterapeutilla samaiseen kirjaukseen kuluisi 5–16 minuuttia, joista suurin osa arvioi aikaa kuluvan 8–10 minuuttia. Yli puolet (55 %) arvioi, että erittäin kokeneella fysioterapeutilla aikaa kuluisi 5–10 minuuttia.
Selkeästi yli puolet kyselyyn vastanneista (63 %) piti edellä olevan neurologisen asiakkaan jatkokäyntikirjauksen asiasisältöä sopivan kattavana. Yksi kolmasosa (33 %) vastaajista koki esimerkin asiasisällön olevan liian laaja. Yli puolet (57 %) vastaajista arvioi esimerkkikirjaukseen itseltään kuluvan 11–20 minuuttia. Tätä enemmän, 21–30 minuuttia, kirjaukseen arvioi kuluvan aikaa 23 prosenttia vastanneista.
Kyselyyn vastanneet arvioivat aloittelevalta fysioterapeutilta aikaa kirjaukseen kuluvan yli 25 minuuttia (60 %), kokeneelta fysioterapeutilta 11–20 minuuttia (58 %) ja erittäin kokeneella fysioterapeutilla 8–16 minuuttia (61 %).
Kirjaamiseen käytettävissä olevan ajan suositus on toteutettu laskurin muodossa. Laskurin avulla voidaan laskea välilliseen työhön ja välittömään asiakastyöhön kuluva työaika. Suosituksessa on huomioitu kirjaamisen lisäksi myös muita fysioterapeutin työnkuvaan mahdollisesti kuuluvia välillisiä työtehtäviä, kuten perehtyminen asiakkaisiin, sähköpostit sekä muut vaihtelevat toimistotehtävät. Laskuriin voi ja tulee lisätä myös siirtymäajat, mikäli fysioterapeutti tekee kotikäyntejä.
Kirjaamiseen käytettävä aika riippuu usein myös terapiakäyntien kokonaismäärästä ja niiden frekvenssistä. Esimerkeissä on oletettu terapiakäyntien toteutuvan 1–2 viikon välein. Tätä tiiviimmin toteutuvassa terapiassa kirjaamiseen käytettävä aika on yleensä lyhyempi ja vastaavasti tätä harvemmin toteutuvissa terapioissa se voi olla runsaampi.
Laskurin ei suoraan sovellu pidempiaikaiseen asiakastyömääräarvioon, koska siinä ei ole määritelty työaikaa esimerkiksi työnohjaukselle tai jatkuvalle oppimiselle, vaikka näiden tulee olla säännöllinen osa fysioterapeutin työtä.
Lähtökohtaisesti kokemusvuodet fysioterapeutin työssä vaikuttavat kirjaamiseen tarvittavaan aikaan. Tämän vuoksi laskurissa on eritelty aloittelija, kokenut ja erittäin kokenut fysioterapeutti.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi