Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n julkaiseman tuoreen suosituksen mukaan fysioterapia ja toimintaterapia tarjoavat kestävän ratkaisun ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Hyödyntämällä kuntoutuspalveluita tehokkaammin voidaan merkittävästi vähentää ympärivuorokautisen hoidon ja säännöllisen kotihoidon tarvetta. 

Suomen väestön ikääntyessä sote-palveluiden tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Vuoteen 2040 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan jopa 57 prosenttia. Jo nykyisellään vanhuspalveluiden taso ei riitä turvaamaan ihmisarvoista ikääntymistä, ja palveluiden lisääminen ilman uusia ratkaisuja on haastavaa sote-henkilöstön resurssipulan vuoksi. 

– Kuntoutuspalvelujen roolia ei edelleenkään täysin tunnisteta keskustelussa ikääntyneiden palvelutarpeesta, vaikka niiden avulla voitaisiin tehokkaasti parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja vähentää sote-kustannuksia, toteaa Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n 1. puheenjohtaja Kirsi Wikman. 

Ikääntymisen tuomiin toimintakyvyn muutoksiin tulisi varautua jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä. Työterveyshuollon rooli on keskeinen, ja suositusten mukaan myös hyvinvointialueiden tulisi tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita niille, joilla ei ole työterveyshuoltoa. 

Keskiössä kotikuntoutus ja toimintakykykuntoutus 

Suosituksessa korostetaan erityisesti kotikuntoutuksen merkitystä. Pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että kotikuntoutus, jossa fysioterapeutit ja toimintaterapeutit arvioivat ja koordinoivat kuntoutusta, on kustannusvaikuttavampi vaihtoehto kuin perinteinen kotihoito. 

– Kotikuntoutus on tavoitteellista toimintaa, joka perustuu asiakkaan omiin arjen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Sen avulla ikääntynyt voi jatkaa itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään, Wikman muistuttaa. 

Toimintakykykuntoutus puolestaan on erityisen tärkeää esimerkiksi sairaalahoidon jälkeen, jolloin ikääntyneen toimintakyvyn palautuminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä. Kuntoutus kuuluu kaikille, myös muistisairaille. 

Suosituksen mukaan kuntoutusresurssit tulisi kohdentaa nykyistä paremmin perusterveydenhuoltoon, sillä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus päättyy 65 vuoden iässä, vaikka kuntoutustarve jatkuu monilla vielä pitkään. 

Yhteistyö avainasemassa 

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntoutus vaativat eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Kunnilla, hyvinvointialueilla ja kolmannella sektorilla on kaikilla roolinsa palveluiden tarjoajina. Erityisesti monialaisen palveluntuottajajoukon merkitys korostuu, jotta ikääntyneiden toimintakykyä voidaan tukea mahdollisimman laajasti. 

Kuntoutusalan asiantuntijat painottavat, että ikääntyminen ei ole yksi lyhyt vaihe ihmisen elämässä, vaan voi muodostaa jopa kolmasosan elämänkaaresta. Siksi ikääntyneiden kuntoutuksen tulisi olla keskeinen osa sote-palveluiden kehittämistä. 

» Lataa suositus tästä (pdf)