”Ohjaajani pyysi minua perustelemaan miksi mitäkin tehdään. Hän oli vaativa, mutta kannustava – antoi tilaa toimia itse ja ottaa ohjat, mutta oli kuitenkin koko ajan tukena. Erittäin ihana ja positiivinen ihminen, joka teki harjoittelustani arvokkaan kokemuksen. Ohjaajani kohteli minua tasavertaisena työtoverina, se loi uskoa omiin fysioterapeuttisiin taitoihini – ei pakottanut tekemään asioita kaavalla, johon oli itse tottunut.”
Harjoittelut ovat opiskelijoille ainutlaatuisia kokemuksia. Siellä koetut asiat ja saatu palaute muistetaan usein pitkään. Niiden merkitystä ammatillisen identiteetin kehittymisessä ei voi vähätellä. Samaan aikaan kun opiskelijaohjaukseen pitäisi panostaa ja käyttää aikaa, painaa kiire työpaikolla. Yhtälö voi olla haastava. Eettinen toimikunta haluaakin nostaa esille, miten merkittävä opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutussuhde on.
Tarjoamme sinulle mahdollisuuden arvioida toimintaasi harjoittelun ohjaajana. Lue väittämät läpi ja anna itsellesi piste jokaisesta väittämästä, joka toteutuu työpaikallasi ja ohjaustoiminnassasi. Kehittämisenkohteet löydät väittämistä, joihin et vielä voi vastata myöntästi.
Harjoittelupaikkaan liittyviä asioita:
Ohjaajan toimintaan liittyviä asioita:
Lähteet:
Fysioterapiaopiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjaus. Petri Hella, Jyo 2018, pro gradu. Tutkimus on osa Fysioterapian ydinosaaminen- tutkimusta (Sjögren, Piirainen).
Opiskelijaohjauksen laatusuositukset 2017. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset laadittiin vuonna 2010 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin opiskelijaohjauksen alueellisessa yhteistyöverkostossa. Tästä päivityksestä (2017) on vastannut Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto (ValOpe), jossa jäseninä ovat työelämän opiskelijaohjauksen asiantuntijat. Kesäkuu 2017. Julkaisija ja teksti: ValOpe (Valtakunnallinen Opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto).