| Blogit ovat uusi tekstien sarja, jossa liiton asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia ilmiöitä. |
Koronaviruksen aiheuttama pandemia johti fysioterapeuttien laajamittaiseen lomautukseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan lomautuksia oli eniten huhti-toukokuussa 2020, jolloin yli 1200 fysioterapeuttia oli lomautettuna. Osittaiset lomautukset olivat nekin yleisiä, joskin määrät ovat huomattavasti pienempiä. Lomautuksilla voi olla vaikutusta vuoden 2021 kesälomalla saatuun loma-ajan palkkaan. Nyt kesällä pidetään vuosilomia, jotka on ansaittu 1.4.2020-31.3.2021 (162/2005, 4 §).
Kunta-alalla työskentelevien osalta tilanne on hyvä, koska työehtosopimus turvaa loma-ajan palkan myös osittaisissa lomautuksissa (KVTES IV 13 §). Yksityisellä sektorilla, jossa yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, osittainen lomautus voi syödä osan kesän 2021 loma-ajan palkasta.
Tässä blogissa tarkastellaan loma-ajan palkan laskentatapoja ja selvennetään lomautusten vaikutusta loma-ajan palkkaan.
Vuosilomalaki turvaa vuosiloman ansainnan siten, että vuosilomaa kertyy kokoaikaisen lomautuksen ensimmäiseltä 30 työpäivältä ja osittaisessa lomautuksessa kuuden kuukauden ajalta (162/2005, 7 §). Tätä vuosilomaa kerryttävää aikaa kutsutaan työssäolon veroiseksi ajaksi. Työssäolon veroista aikaa ei kuitenkaan kompensoida loma-ajan palkassa samalla tavalla, kuin lomaa ansaitessa.
Lomapäiviä siis kertyy lomautuksen aikana, mutta loma-ajan palkka voi olla normaalia palkkaa pienempi. Osittaista lomautusta ei kompensoida loma-ajan palkkaan lainkaan. Kokoaikainen lomautus kompensoidaan enintään 42 kalenteripäivän osalta (162/2005, 12 §, 2.mom.). Eri työaikamuodoissa tällä on hieman erilainen vaikutus.
Kun ansaittua vuosilomaa pitää, on loman ajalta oikeus saada samansuuruinen palkka, kuin normaalisti työssä ollessa ansaitaan (162/2005, 9 §). Tämä säännönmukainen tai keskimääräinen palkka maksetaan vuosilomalain 10–12 § mukaisesti. Kuukausipalkkalaisille, osa-aikaisille ja tuntityöntekijöille on kullekin oma laskentatapansa. Kuukausipalkalla työskentelevälle maksetaan lähtökohtaisesti normaali kuukausipalkka (162/2005, 10 §), osa-aikatyötä vähintään 14 työpäivää kuukaudessa tekevälle keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka (162/2005, 11 §) ja alle 14 työpäivää kuukaudessa työskentelevälle prosenttiperusteinen vuosilomapalkka (162/2005, 12 §). Yksityiskohtainen laskentatapa on kuvattu laissa. Osittainen lomautus aiheuttaa työajan muuttumisen, jolloin loma-ajan palkan määräytymisperuste voi muuttua ja loma-ajan palkka voi jäädä aiempaa pienemmäksi.
Kuukausipalkkalaisilla molemminpuoliseen sopimukseen perustuva osa-aikatyö (esimerkiksi osittainen hoitovapaa tai osa-aika eläke) vähentää loma-ajan palkkaa, koska loma-ajan laskentatapa muuttuu prosenttiperusteiseksi, jos työaika on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana (162/2005, 10 §, 4.mom.). Osittainen lomautus on kuitenkin työnantajan yksipuolinen päätös, eikä kyseistä momenttia tule soveltaa sellaisiin työajan lyhennyksiin, jotka johtuvat osittaisesta lomautuksesta (HE 203/2012). Kuukausipalkkalaisilla osittaisen lomautuksen ei tule vaikuttaa loma-ajan palkkaan.
Vähintään 14 työpäivää kuukaudessa työskentelevien osa-aikatyöntekijöiden loma-ajan palkka lasketaan kertomalla keskipäiväpalkka lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella (ks. taulukko kertoimista). Keskipäiväpalkka lasketaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu palkka tehdyillä työpäivillä (lisä- ja ylityö tarvittaessa huomioiden, ks. tarkemmin 162/2005, 11 §). Osittainen lomautus voi vähentää sekä ansaittua palkkaa että tehtyjä työpäiviä, jolloin loma-ajan palkka jää pienemmäksi. Työntekijälle huonoin vaihtoehto on, jos lomautus on toteutettu lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Tällöin työpäivien määrä ei vähene, mutta keskipäiväpalkka pienenee ja lopputuloksena on pienempi loma-ajan palkka.
Alle 14 työpäivää kuukaudessa työskentelevillä vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Alle vuoden työskennelleillä vuosilomapalkka on 9 % ja yli vuoden työskennelleillä 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta. Koska lomautus on vähentänyt maksetun palkan määrää, jää loma-ajan palkkakin pienemmäksi. Osittaista lomautusta ei kompensoida loma-ajan palkkaan. Kokoaikainen lomautus kompensoidaan enintään 42 kalenteripäivän osalta (162/2005, 12 §, 2.mom.). Kokonaan lomautetuilla loma-ajan palkka pienenee siis tilanteissa, joissa kokoaikainen lomautus on jatkunut yli 30 työpäivää.
Työehtosopimuksissa on voitu sopia loma-ajan palkasta toisin kuin vuosilomalaissa. Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän varsinaisen palkan perusteella (KVTES IV 13 § 1.mom.). Työajan lyhennyksenä toteutettu lomautus ei muuta loma-ajan palkanmaksua, joten kunta-alalla lomautettujen tulee saada loma-ajaltaan normaali palkka (KVTES IV 13 §, 2.mom. soveltamisohje). Samanlainen säädös on AVAINTES:ssä, joka on käytössä julkisomisteisissa yhtiöissä. Yksityisessä terveyspalvelualan TES:ssä ei ole vastaavaa sääntelyä, joten sen piirissä olevat työntekijät, jotka ovat olleet lomautettuna välillä 1.4.2020-31.3.2021 voivat saada loma-aikana pienempää palkkaa.
Lomaraha ei ole lakisääteinen, vaan sitä maksetaan joko työehtosopimuksen perusteella, tai jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet lomarahan maksamisesta työsopimuksella. Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja AVAINTES:ssa on sovittu, että lomarahan laskentaperusteena on heinäkuulta tosiasiallisesti maksettu varsinainen kuukausipalkka (ei kuitenkaan vuosilomapalkka). Yksityisessä terveyspalvelualan TES:ssä lomarahan suuruus lasketaan kesäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella. Lomautuksilla ei siis ole vaikutusta lomarahan suuruuteen.
Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa nro 132 (7. artikla) todetaan, että jokaisen, joka pitää tässä yleissopimuksessa tarkoitetun loman, tulee saada koko loman ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 1989. Vuosilomalain 12 § 2. momentin mukaan osittaista lomautusta ei kompensoida loma-ajan palkkaan. Tähän kansallisen lainsäädännön ratkaisuun ei löydy perusteita hallituksen lakiesityksestä ja sen voidaan katsoa kohtelevan tuntitöitä tekevää osa-aikaista työntekijää eriarvoisesti suhteessa kokoaikaiseen työntekijään. Vastaavanlainen eriarvoisuus on löydettävissä keskipäiväpalkkaan perustuvan vuosilomapalkan laskennasta (vuosilomalaki 11 §).
Työsopimuslain 2. luvun 2 § mukaan osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Tiettävästi asia ei ole noussut kotimaisessa oikeuskäytännössä esille. Periaatetasolla tilanne on kuitenkin se, että osa-aikainen tuntipalkalla työskentelevä työntekijä on loma-ajan palkan suhteen eriarvoisessa asemassa suhteessa kokoaikaiseen kuukausipalkkalaiseen työntekijään.
Jos olet ollut lomautettuna 1.4.2020-31.3.2021 välisenä aikana, on mahdollista, että nyt kesällä pitämäsi vuosiloman ajalta maksetaan pienempää palkkaa, kuin mitä normaalista ansaitset. Loma-ajan palkka on voi olla pienempi, jos teet yksityisellä sektorilla osa-aikatyötä tuntipalkalla ilman työehtosopimusta ja olet ollut kokoaikaisesti lomautettuna yli 30 työpäivää, tai olet ollut osittain lomautettuna. Palkkaero on sitä suurempi, mitä pidempään lomautus on jatkunut. Kunta-alalla ja julkisomisteisissa yhtiöissä työskentelevien ja kuukausipalkkaa saavien kohdalla osittaisen lomautuksen ei tulisi vaikuttaa loma-ajan palkkaan.
Herättääkö loma-ajan palkka kysymyksiä? Ole rohkeasti yhteydessä liittoon, autamme mielellämme asian selvittelyssä.
Juho Korpi
Kehittämisasiantuntija
Suomen Fysioterapeutit ry
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
puh. 0400 166 506
