Koululaisten tuki- ja liikuntaelinoireet lisääntyvät huolestuttavasti, koska fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja paikallaanolo on lisääntynyt. Vain kolmasosa peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaan ja lähes joka neljäs lapsi on ylipainoinen.
Lappeenrannassa, Riihimäellä ja Raahessa on kokeiltu mallia, jossa fysioterapeutti työskentelee päätoimisesti koululla. Tällä toimintamallilla pystytään lisäämään erityisesti ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista puuttumista. Suomen Fysioterapeuttien julkaisema suositus koululaisten ja opiskelijoiden fysioterapiasta kouluympäristössä antaa nyt lisätietoa fysioterapian mahdollisuuksista koululaisten ja opiskelijoiden kasvun ja kehityksen tukemiseksi kouluympäristössä. Lisäksi se selkeyttää ja yhdenmukaistaa koululaisille ja opiskelijoille suunnatun fysioterapian sisältöä.
Vuonna 2017 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksalla prosentilla 4.-5.-luokkalaisista on usein niska-hartiakipuja. Yli puolella niitä on joskus. Lisäksi yläkoululaisista lähes 15 % kokee koulu-uupumusta ja joka neljäs koulutyöstä johtuvaa uupumusasteista väsymystä. Yläkoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista noin joka kymmenes kärsii lähes päivittäisistä niska-hartiakivuista. Toisaalta tuoreen LIITU-tutkimuksen mukaan liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten loukkaantumiset ovat lisääntyneet.
– Meillä on tilanteeseen hyviä ratkaisuja, mutta niitä hyödynnetään hämmentävän vähän, toteaa Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen. – Jokaisen lapsen oikeuksiin kuuluu saada osallistua aktiiviseen arkeen. Meidän tulee huolehtia, että lapsista ja nuorista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia työkykyisiä. Liikkumisella ja fyysisellä kunnolla on osoitettu olevan yhteys myös koulumenestykseen. Jos emme tartu asioihin ajoissa, ongelmien korjaaminen monimutkaistuu, Mäkinen jatkaa.
Liikkuva koulu -ohjelman myötä kouluympäristöä on kehitetty liikkumista tukevaksi. Silti edelleen tarvitaan yksilöllisesti kohdennettuja tukitoimia erityisesti vähiten liikkuville ja toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille. Esimerkiksi koulupäivän aikana tapahtuvaa ohjattua harjoittelua, joka kohdistuu siihen 20-30 %:iin ikäryhmästä, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen toimintakyvyn kohottamiseksi tai toimintarajoitteiden vähentämiseksi.
– Yksilöllisellä liikuntaharjoittelulla voisimme lisätä juuri niiden lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, jotka meinaavat pudota muun ryhmän vauhdista pois, toteaa Suomen Fysioterapeutit ry:n varapuheenjohtaja Anu Pollari, joka on toiminut suosituksen tuottaneen työryhmän vetäjänä. –Samalla voimme nopeuttaa tuki- ja liikuntaelinoireilevien oppilaiden pääsyä ohjaukseen, hän jatkaa.
Koululaisten ja opiskelijoiden parissa työskentelevät fysioterapeutit tekevät tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten lisäksi myös opettajien, vanhempien, oppilashuollon sekä kouluterveydenhuolloin toimijoiden kanssa. Kokemukset ovat olleet hyviä niillä paikkakunnilla, joilla fysioterapeutit toimivat kouluilla.
– Fysioterapeuttinen harjoittelu on vaikuttavaa. Onneksi myös uudessa hallitusohjelmassa halutaan panostaa liikunnallisen elämäntavan ja arjen omaksumiseen jo lapsena. Progressiivinen liikuntaharjoittelun suunnittelu, ohjaus ja seuranta on fysioterapeutin ydinosaamista. Yhteiskunta hyödyntää sitä tällä hetkellä tarpeeseen nähden aivan liian vähän, toteaa Pollari.
Tiina Mäkinen
puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry
p. 040 507 7382, tiina.makinen@suomenfysioterapeutit.fi
Anu Pollari
varapuheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry
p. 0400 210 890, anu.pollari@suomenfysioterapeutit.fi
Suositus on ladattavissa osoitteesta:
https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2019/06/Fysioterapeutit-kouluilla.pdf
Aiheesta keskustellaan myös SuomiAreenalla Porissa. Maksuton ja kaikille avoin keskustelutilaisuus pidetään Porin kaupungintalon pihalla perjantaina 19.7.2019 klo 11.30-12.30. Katsottavissa myös nettilähetyksenä: www.suomiareena.fi.
