Fysioterapeuttien työ on muuttunut vuosien varrella vaativammaksi, tehtävänkuva on laajentunut ja vastuu lisääntynyt. Työn vaativuus ei kuitenkaan näy palkoissa.
Yksityisellä sektorilla fysioterapiasta maksetaan palveluntuottajille vähemmän kuin muusta kuntoutuksesta tai terapiasta. Tämä näkyy esimerkiksi sairaanhoitopiirien, kuntien ja Kelan kilpailutuksissa. – On selvää, että tämä heijastuu yrittäjien lisäksi myös yksityisellä sektorilla työskentelevien palkansaajien saamaan palkkaan ja muihin työsuhteen ehtoihin, Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen huomauttaa.
Julkisella sektorilla terveydenhuollossa työskentelevien fysioterapeuttien tehtäväkohtaiset palkat ovat myöskin alemmalla tasolla verrattuna lähes kaikkiin muihin saman koulutustason ammattiryhmiin. – Palkat eivät ole linjassa tehtävien todellisen vaativuuden kanssa, ja epäselväksi jää, mikä mekanismi selittää tämän palkkavinouman, jatkaa Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Katri Partanen.
Terveydenhuollossa työskentelevien ammattiryhmien välillä vallitsevat palkkavääristymät pitää korjata viivyttelemättä. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on tarkasteltava kriittisesti käytössä olevaa tehtävien vaativuuden arviointia. – Katsomme, että kuntoutustyötä tekevät ammattihenkilöt, kuten fysioterapeutit ja toimintaterapeutit, eivät tee hoitotyötä, vaan he ovat kuntoutuksen terapiatyötä tekeviä asiantuntijoita. TVA:n vaativuustekijät ovat erilaiset eri ammateissa, ja kokonaisvaativuudessa tulee ottaa huomioon tasapuolisesti eri vaativuustekijät siten, että tehtäväkohtainen palkka on oikeudenmukainen, painottaa Partanen.
Sekä julkisen sektorin että yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien fysioterapeuttien palkkauksesta neuvotellaan ensi keväänä. – On tärkeää, että koko alan arvostusta saadaan nostettua ja fysioterapeuttien tehtävän vaativuus tunnistetaan, sanoo Mäkinen. – Myös kilpailutuksiin tulee saada järkeä, nykyiset toimet ohjaavat koko alan suuntaa vinoon ja vähentävät osaamisen ja laadun arvostusta, hän jatkaa.
Suomen Fysioterapeutit on yhdessä Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n kanssa asettanut tulevalle sopimuskierrokselle tavoitteeksi nostaa fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien palkkoja. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry edustaa neuvotteluissa molempia ammattialoja.
Neuvottelujärjestö KoHo, johon mm. Tehy ja Super kuuluvat, on irtisanonut kunnallisen pääsopimuksen viime viikolla. Pääsopimuksessa sovitaan mm. sopimuksen menettelytavoista ja sopijaosapuolista. Sen irtisanomisella ei ole suoraa vaikutusta palkansaajiin riippumatta siitä, miten he ovat järjestäytyneet. Nykyisiä virka- ja työehtosopimuksia sovelletaan normaalisti niiden päättymiseen 31.3.2020 saakka.
Ainakaan toistaiseksi muut pääsopimuksen osapuolet eivät ole ilmaisseet tarvetta sen irtisanomiseen, joten KoHo:n irtiotto saattaa omalta osaltaan lisätä muiden halua tiivistää yhteistyötä entisestään. KoHo tavoittelee itselleen uutta pääsopimusta, joka mahdollistaisi hoitoalalle oman työ- ja virkaehtosopimuksen. KoHon tavoitteessa ei kuitenkaan huomioida, että sosiaali- ja terveysalaa edustavat muutkin neuvottelujärjestöt, joiden tulee olla sopimassa edustamiensa ammattialojen sopimuksista. Työnantajapuolta neuvotteluissa edustaa KT Kuntatyönantajat. Kaikkien osapuolien tulee päästä yhteisymmärrykseen, jotta neuvottelutulos syntyy.
JUKO on julkisen sekotorin laaja-alaisin pääsopijajärjestö, joka edustaa asiantuntijatyötä tekeviä, korkeakoulutettuja sote-ammattilaisia. JUKO:ssa näiden ammattialojen haasteet ovat edunvalvonnassa keskeisessä asemassa. – Tehyn esille nostama hoitajasopimus ei ratkaise näiden ammattiryhmien työehtojen ongelmia, vaan pikemminkin voisi johtaa heidän äänensä vaimentamiseen joukkovoiman kautta, pohtii Mäkinen.
