Perusterveydenhuollon ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kiireettömään hoitoon tulee 1.9.2023 alkaen päästä kahden viikon kuluessa. Hoidon tarpeen arvio on tehtävä saman vuorokauden aikana laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Tiukennettu hoitotakuu koskee fysioterapeutin suoravastaanottoa ja kuntoutustarpeen arviointia, mutta ei lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestettävää fysioterapiaa. Kuntoutuksen järjestämisessä korostuvat kuntoutussuunnitelma ja asiakkaan yksilöllinen tarve.
Tiukennetun hoitotakuun noudattaminen on nostanut useita käytännön kysymyksiä. Lue kattavat perustiedot hoitotakuusta täältä. Pääministeri Orpon hallitus on esittänyt, että hoitotakuuta ei tiukennettaisi seitsemään vuorokauteen, kuten alun perin oli tarkoitus. Hoitotakuu tulee tämän vuoksi todennäköisesti jäämään neljääntoista vuorokauteen.
Miten asiakkaiden tulee saada yhteys terveyskeskuksen tai oppilashuollon fysioterapiaan?
Jos kyseessä on hoidon tarpeen arviointia vaativa asia, asiakkaan tulee saada yhteys virka-aikana (ma-to klo 8-16 ja pe klo 8-15). Mahdollisen takaisinsoiton tulee tapahtua saman päivän aikana, mutta se voi tapahtua virka-ajan jälkeen. Asiakas voi saada yhteyden puhelimitse, sähköisesti, internetsivujen kautta, viestin tai chatin kautta tai käymällä paikan päällä. Hoidon tarpeen arvioinnin voi tehdä vain laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ei siis esimerkiksi lähihoitaja tai sihteeri.
Fysioterapiayksikköön ei ole välttämätöntä järjestää koko virka-ajan kattavaa puhelinpäivystystä, jos yhteydenotot on organisaatioissa keskitetty omaan yksikköönsä. Jos hoidon tarpeen arvio on jo tehty ja kyseessä on lähetteeseen tai hoitoprosessiin liittyvän fysioterapiakäynnin ajanvaraus, tulee asiakkaan saada yhteys fysioterapiayksikköön siten, että fysioterapia voidaan toteuttaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen vaatimassa aikataulussa. Käytännössä ajanvarauksen tulee olla avoinna arkipäivisin, mutta koko virka-aikaa puhelinta ei tarvitse päivystää.
Mitä tarkoitetaan kuntoutustarpeen arviolla?
Kuntoutustarpeen arviointi perustuu toimintakyvyn arvioon, joka tehdään terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Yleensä arviota ei voida tehdä osana hoidon tarpeen arviota, joten asiakkaalle tulee varata käynti. Tämänkaltaiset käynnit kuuluvat tiukennetun hoitotakuun piiriin siitä riippumatta, kenelle terveydenhuollon ammattihenkilölle aika varataan. Arviokäynti voi olla myös etäkäynti, jos se mahdollistaa toimintakyvyn arvioinnin riittävissä määrin.
Kuntoutustarpeen arvion laajuus vaihtelee asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tavanomainen tilanne on yleislääkärin vastaanotolla todettu toimintakyvyn rajoite, jota varten laaditaan lähete fysioterapiaan. Jos kyse on asiakkaan hoitoon liittyvästä fysioterapeutin arviokäynnistä, esimerkiksi kuntoutussuunnitelmaa tai lääkärintodistusta varten, kuuluu fysioterapiakäynti tiukennetun hoittakuun piiriin ja se on järjestettävä 14 vrk kuluessa lääkärinkäynnistä lukien. Jos kyse on lääkinnällisestä kuntoutuksesta, tulee asiakkaalle laatia kuntoutussuunnitelma, johon määritetään milloin asiakkaan kuntoutuksen tulee alkaa.
Milloin ei noudateta 14 vuorokauden määräaikaa?
Neljäntoista vuorokauden määräajassa toteutettavaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon eivät kuulu kuntoutussuunnitelman mukaiset kuntoutuskäynnit eivätkä terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut. Kuntoutuksen suunnittelu on kuitenkin tehtävä ja kuntoutussuunnitelma laadittava 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Osana kuntoutussuunnitelmaa on kuvattava, milloin kuntoutuksen tulee alkaa. Neljäntoista vuorokauden hoitotakuun piiriin eivät myöskään kuulu esimerkiksi lääkärintodistuksia varten pyydetyt fysioterapeutin arviokäynnit.
Riittääkö, että asiakas saa fysioterapia-ajan kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta?
Ei. Kuntoutuksen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä asiakkaan terveydentila, työ-, opiskelu- ja toimintakyky, palveluiden tarve ja ennakoitavissa oleva sairauden tai vamman kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioista, taikka asiakkaalle tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Edellä mainittua ei ole tarkoitettu tulkittavan siten, että lainsäädännön edellytykset automaattisesti toteutuvat, kunhan hoito järjestetään viimeistään kolmen kuukauden päästä. Säännöksessä nimenomaisesti edellytetään suhteuttamaan palvelun saamisen ajankohta potilaan yksilölliseen tarpeeseen. Kolmen kuukauden raja on enimmäisaika. Kolmella kuukaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä 90 vuorokautta, ei kolmea kalenterikuukautta.
Sääntely siitä, että palvelu voidaan järjestää kuntoutussuunnitelman mukaisesti, ei oikeuta rytmittämään käyntejä hyvän hoitokäytännön vastaisesti. Jatkohoito ja hoidon kokonaisuus on toteutettava lainsäädännön sekä kansallisten terveydenhuollon ja lääketieteellisten suositusten mukaisesti. Kuntoutus pitää aloittaa nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa niissä tilanteissa, joissa varhaisen kuntouksen merkitys on suuri työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi ja edistämiseksi, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöissä tai lasten puheen ja kielen kehityksen häiriöissä.
Miten toimitaan tilanteissa, joissa erikoissairaanhoito on ohjannut asiakasta ottamaan yhteyttä perusterveydenhuollon fysioterapiaan kuntoutusta varten, mutta lähetettä ei ole tehty?
Potilaan jatkohoidon järjestämiseen, hoidon jatkuvuuteen ja kokonaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota tilanteissa, joissa potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tai toisin päin. Esimerkiksi jos potilas tarvitsee kirurgisen operaation jälkeen terapiaa toimintakyvyn palauttamiseksi, tulisi hoidon perustua hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan, ja hoidon ja kuntoutuksen toteutua perusterveydenhuollossa kuntoutussuunnitelmaan kirjatun asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Jos erikoissairaanhoidosta ei ole tehty lähetettä, eikä asiakkaan kuntoutustarve selviä asiakasasiakirjoista, tulee asiakkaalle joko järjestää kuntoutussuunnitelman laatimiseksi kuntoutustarpeen arviointikäynti 14 vuorokauden kuluessa asiakkaan yhteydenotosta, tai selvittää kuntoutustarve erikoissairaanhoidon hoitavasta yksiköstä. Vakiintuneilla hoitopoluilla voidaan sopia myös lähetteettömästä hoitokäytännöstä. Esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden jatkokuntoutus voidaan sopia toteutuvan perusterveydenhuollossa aina samanlaisella aikataululla.
Millaisessa ajassa kiireetön hoito tulee järjestää, jos kyseessä on asiakas jolla on saman tuki- ja liikuntaelinvaivan vuoksi jo useita aiempia fysioterapiajaksoja perusterveydenhuollossa?
Neljäntoista vuorokauden hoitotakuun piiriin kuuluvat pitkäaikaissairauden vaikeutuminen sekä uusien oireiden esilletulo. Uusien oireiden esilletulolla tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas ei välttämättä ole sairastunut tai hänellä ei ole vammaa, tai näitä ei ainakaan ole vielä diagnosoitu, mutta hänen terveydentilassaan on tapahtunut jokin tutkimusta tai hoitoa edellyttävä muutos, kuten kipu jossain puolella kehoa. Asiakkaalle tehdään yhteydenoton yhteydessä normaali hoidon tarpeen arviointi.
Jos katsotaan että kyseessä on pitkäaikaissairauden vaikeutuminen tai uusien oireiden esilletulo, asiakkaalle varataan aika 14 vrk sisällä. Aika voidaan varata suoraan fysioterapeutille tai vaihtoehtoisesti lääkärille. Jos asiakkaan katsotaan edelleen hyötyvän kuntoutusjaksosta, tulee laatia kuntoutussuunnitelma ja asiakkaalle varataan aika yksilöllisen tarpeen mukaisesti kolmen kuukauden sisällä arviokäynnistä.
Onko fysioterapiaa varten aina tehtävä lähete ja/tai kuntoutussuunnitelma?
Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Lisäksi potilaslaissa säädetään, että terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.
Fysioterapiakäynnit voivat liittyä lääkinnällisen kuntoutuksen ohella myös esimerkiksi terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn arviointiin. Tällöin ei luonnollisesti tarvita kuntoutussuunnitelmaa ja potilaslain mukaiseksi hoitosuunnitelmaksi riittää merkintä asiakasasiakirjoihin. Terveyden edistämiseen liittyvät käynnit eivät kuulu tiukennetun hoitotakuun piiriin, toimintakyvyn arviointikäynnit sen sijaan kuuluvat.
Jos asiakas tarvitsee lääkinnälliseksi kuntoutukseksi katsottavaa fysioterapiajaksoa, tulee tätä varten laatia aina kuntoutussuunnitelma. Terveydenhuoltolain mukaan potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää joko vastaava lääkäri, tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Kuntoutussuunnitelman laatimisen käytännöistä voidaan sopia organisaatioissa tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi niin että kuntoutussuunnitelman laatii hoitava lääkäri, erillinen kuntoutustyöryhmä tai yksittäinen fysioterapeutti. Hoitotakuun näkökulmasta on oleellista, että jokainen kuntoutussuunnitelman laatimiseen liittyvä käynti kuuluu 14 vrk hoitotakuun piiriin. Kuntoutussuunnitelman mukaisen fysioterapian toteutukseen liittyvät käynnit tulee puolestaan toteuttaa kuntoutussuunnitelmaan kirjatussa aikataulussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löydät lisää vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
