Suomen Fysioterapeutit on antanut kommenttinsa Hyvän työn ohjelman toimeenpanosuunnitelmasta ja sen mittareista. Toimeenpanosuunnitelma jää kokonaisuudessaan melko yleiselle tasolle ja ohjelman toimenpiteet vaikuttavat olevan lähinnä laastareita avohaavassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelma on jatkoa edellisellä hallituskaudella alkaneeseen Sotehenkilöstön riittävyys ja saatavuus -ohjelmaan. Hyvän työn ohjelma kestää vuoteen 2027 saakka. Ohjelman tavoitteena on helpottaa sote-alan henkilöstöpulaa.
Hyvän työn ohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteet ovat sinällään kannatettavia. Osassa strategisista painopisteistä fokusoidaan ja reagoidaan kuitenkin seurauksiin, ei juurisyihin. Toimeenpanosuunnitelmassa ei tuoda esille kuntoutuksen mahdollisuuksia sote-alan henkilöstöpulan ratkaisemisessa. Väestön ikäjakauman kehitys tulee jatkossa entisestään haastamaan jo ennestään vaikeaa tilannetta sote-alalla. Eikä sitä voi ratkaista koulutuspolitiikalla tai rekrytoinnilla. Toimeenpanosuunnitelma keskittyy henkilöstön lisäämiseen. Ratkaisujen näkökulmasta tärkein tavoite tulisi kuitenkin olla sairauden hoidon tarpeen vähentäminen. Tämä on pitkän aikavälin tavoite, joka vaatii panostusta preventioon ja jossa fysioterapeutit ovat avainasemassa.
Ohjelmassa on hyvä tavoite henkilöstön työmäärän vähentämisestä sekä työnjaon selkeyttämisestä. On tärkeää, että tehtävänjakoja mietitään uudestaan siitä näkökulmasta, että esimerkiksi fysioterapeutit voivat keskittyä työnsä ytimeen, asiakastyöhön. Asiaan on merkittävää vaikuttaa tehtävänsiirroilla ja asiakasohjauksella. Perusterveydenhuollon lääkäreiden asiakkaista joka viidennellä käynnin syy on tuki- ja liikuntaelinvaiva. Näitä käyntejä on arviolta 2,3 miljoonaa. Fysioterapiassa on jo olemassa vaikuttava ja kustannusvaikuttava toimintamalli, fysioterapeutin suoravastaanotto, hoitohenkilöstön riittävyyden takaamiseksi lyhyemmällä aikavälillä. Fysioterapeutin suoravastaanotolle voitaisiin ohjata arviolta 70 prosenttia tule-vaivoista, jolloin lääkärikäyntejä vapautuisi perusterveydenhuollosta 1,6 miljoonaa.
Lue lisää: suomenfysioterapeutit.fi/liitto/yhteiskunnallinen-vaikuttaja/karkiteemat/tuki-ja-liikuntaelinvaivat/
Toimeenpanosuunnitelmassa tuodaan esille, että myös mielenterveyspalveluissa on pulaa henkilöstöstä. Mielenterveyden ongelmien voimakasta kasvua ei saada taitettua vain nykyisiä mielenterveyspalveluita laajentamalla, vaikka se tärkeä osa ihmisten auttamista onkin. Palveluvalikoiman laajentaminen parantaa mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta ja kustannustehokkuutta. Liikunnallinen kuntoutus on kattavan tutkimustiedon perusteella tehokas keino edistää kuntoutumista ahdistuksesta tai masennuksesta. Liikunnallinen kuntoutus on tehokasta, jos sen toteutusta ohjaa terveydenhuollon ammattilainen. Fysioterapeutin ohjaamaa liikunnallista kuntoutusta ei toistaiseksi hyödynnetä mielenterveysongelmien kuntoutuksessa riittävästi, vaikka tutkimusten perusteella joka toinen asiakas hyötyy saamastaan fysioterapiasta.
Lue lisää: suomenfysioterapeutit.fi/liitto/yhteiskunnallinen-vaikuttaja/karkiteemat/mielenterveyden-ongelmat/
Toimeenpanosuunnitelman tavoitteita suunnitellaan mitattavan määrällisin mittarein, jotka kertovat sote-alan haasteiden seurauksista. Mikäli Hyvän työn ohjelman toimenpiteissä tavoiteltaisiin juurisyiden ratkomista, olisi määrälliset seurauksia mittaavat mittarit toimivia. Toisaalta pidemmän aikavälin vaikutusten saavuttamiseksi olisi merkittävää mitata joitain asioita, kuten työhyvinvointia, myös laadullisin mittarein.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
