Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen on keskeinen haaste hyvinvointialueilla, jotka parhaillaan etsivät taloudellista tasapainoa sovittaessan yhteen kansalaisten palvelutarvetta ja nykyisiä palvelujärjestelmiä. Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry:n 11.6. järjestämässä webinaarissa pohdittiin, miten voidaan parhaiten tukea ikääntyneiden kuntoutusta ja varmistaa samalla toiminnan kustannusvaikuttavuutta?
Miina Sillanpää -säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen avasi tilaisuuden nostamalla esille ikääntyneiden kuntoutuksen keskeisiä kehittämiskohteita. Kuitusen mielestä kuntoutuspalveluiden ikäsyrjintä tulisi korjata ja ikääntyneiden kuntoutus tulisi saada osaksi hyte-työtä ja arjen ympäristöjä. Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen nosti puolestaan omassa avauspuheenvuorossaan esille yhteistyön merkityksen ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa.
– Mikään sote-järjestelmä ei kestä ilman toimintakykyä tukevaa arkea, Kinnunen korosti.
Kinnunen nosti Kuitusen tavoin esille ympäristötekijöiden merkitystä terveydelle ja toimintakyvylle. Ympäristötekijöitä on tutkittu Suomessa ansiokkaasti ja esimerkiksi Mika Kivimäen tutkimusryhmän Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa ympäristötekijöiden merkitys nousi hyvin vahvasti esille.
Etelä-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen kertoi Eloisan tekemästä työstä ikääntyneiden palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Kehittämistyön keskiössä ovat ennaltaehkäisevät palvelut ja väestöindikaattoreista Eloisa seuraakin tarkimmin kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrään.
– Näemme tärkeäksi satsata etenkin niihin ikääntyneisiin, jotka eivät vielä käytä sote-palveluita, Kaukonen painottaa.
Eloisa on onnistunut THL:n mukaan hyvin palvelurakenteen keventämisessä ja alueen ikääntyneiden palveluiden kustannukset ovat keskimäärin 10 prosenttia pienemmät kuin muualla Suomessa. Onnistumisen taustalla on vahva panostus asiakasohjaukseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat olleet myös johtaminen, tarkoituksenmukainen moniammatillinen henkilöstö sekä yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa.
Tiukka taloustilanne on ollut haasteena myös Etelä-Savossa. Keskitetty asiakasohjaus on ollut avainasemassa palveluiden kohdentamisessa.
– Neljä viidesosaa yhteydenotoista koskee ohjausta ja neuvontaa. Keskeistä on onnistua ohjaamaan oikeat asiakkaat tarkempaan palvelutarpeen arvioon, Kaukonen korostaa.
Kaukonen nosti esille myös sote-lainsäädännön mahdollistaman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisärahoituksen, joka on koettu Eloisassa erittäin hyväksi kannusteeksi. Rahoituksen määräytymisestä ja Hyte-kertoimesta voit lukea tarkemmin THL:n verkkosivuilta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on viime vuosina keskitytty etenkin kaatumisten ehkäisyyn. Ekhvalla on ollut useita tavoitteita kaatumisten ehkäisyyn liittyen. Etenkin ikääntyneiden oman vastuullisuuden, tiedon, toiminnan ja osallisuuden parantuminen, kaatumisriskin aiempaa parempi tunnistaminen, riskeihin puuttuminen sekä kaatumisiin liittyvän inhimillisen kärsimyksen ja kustannusten väheneminen ovat ohjanneet kehittämistyötä vahvasti. Toiminnan tuloksellisuutta on arvioitu seuraamalla kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen määrää.
Etelä-Karjalan kaatumisen ehkäisyn yhteinen työ käynnistyi aktiivisemmin Ikäystävällinen Etelä-Karjala –hankkeessa (2021-2023). Ekhvan erityisasiantuntija Sari Hokkanen korosti puheenvuorossaan johdon tuen suurta merkitystä kehittämistyön onnistumisessa.
Kaatumisten ehkäisyä kehitettäessä on hyödynnetty kansallisia ja kansainvälisiä kaatumisen ehkäisyn suosituksia ja alueen omaa raportointia. Kehittämistyöhön osallistettiin laajasti eri sektoreiden sidosryhmiä ja ikääntyneiden oma ääni on kuulunut kehittämistyössä vahvasti.
Kehittämistyön tuloksena syntyivät mm. kaatumisen ehkäisyn toimintamallit sekä kansalaisille että ammattilaisille. Toimintamallit ovat jalkautuneet käytäntöön hyvin ja esimerkiksi FRAT-kaatumisriskiarviointeja tehtiin vuonna 2023 neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Merkittävin vaikutus kehittämistyöllä oli lonkkamurtumien määrään, joka väheni vuodessa 11 prosenttia. Eniten murtumat vähenivät 85-vuotta täyttäneiden ikäluokassa (-19 %). Murtumien ehkäisyn vuotuinen kustannussäästö oli lähes 1,2 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon osuus oli lähes 0,3 miljoonaa euroa.
Kansanedustaja Oskari Valtola nosti kommenttipuheenvuorossaan esille sote-uudistuksen poikkeuksellisen suuren mittakaavan ja korosti uudistuksen olleen ennemmin onnistuminen kuin epäonnistuminen. Valtola piti tärkeänä pitkäjänteistä kehittämistyötä ja tiedolla johtamista, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan palvelujärjestelmän kehittymisen. Pelkällä palveluiden leikkaamisella tähän tavoitteeseen ei Valtolan mukaan päästä. Valtion heikon taloustilanteen vuoksi hyvinvointialueiden rooli kustannustehokkaan palvelujärjestelmän kehittymiseksi on Valtosen mukaan erityisen tärkeä.
Miina Sillanpää -säätiön TKIO päällikkö Elisa Virkola nosti loppupuheenvuorossaan esille keinoja, joilla päästään kohti parempaa ikääntyneiden kuntoutusta ja kuntoutumista. Kuntoutus tulisi Virkolan mukaan nähdä kaikkiin palveluihin integroituna ajattelutapana, ei irrallisena palveluna. Hyte-työn merkitys on hänen mukaansa erityisen suuri, samoin elinympäristön huomioiminen. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousevat myös palveluohjaus ja palveluita tarvitsevien ikääntyneiden löytäminen.
Katso webinaarin tallenne alta tai TULE ry:n Youtube -kanavalta!
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
