Suomen Fysioterapeuttien jäsenyhdistysten kannustusraha myönnettiin tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen fysioterapeuteille, Minna Ojalalle ja Antti Hokkaselle. Kesällä 2023 käynnistynyt ja kuluvan vuoden elokuussa päättynyt kuntoutuksen digikehitysprojekti avasi heille mahdollisuuden kulkea digiloikan aallonharjalla. Reilussa vuodessa on otettu isoja askelia ja saatu käyttöön helposti lähestyttäviä uusia palvelumalleja.
Digipalveluiden kehittäminen on yksi koko hyvinvointialueen strategian painopisteistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella kehitystyötä on tehty Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen siipien alla. Tätä kautta myös Ojala ja Hokkanen pääsivät mukaan digimatkalleen.
– Työskentelimme molemmat tahoillamme normaalissa fysioterapeutin työssä, kun hankkeeseen avautui kaksi digifysioterapeutin paikkaa, joita haimme, toisistamme vielä tietämättä, Ojala muistelee.
Digikehitys, ja ennen kaikkea sen väistämättömän tulon hyväksyminen, on ollut luonteva osa hyvinvointialueen toimintaa. Fysioterapeutit kertovat saaneensa sekä esimiehiltä että koko organisaatiolta hyvin tukea työskentelylleen hankkeen parissa. Suhtautuminen on ollut avomielistä ja kannustavaa.
Etäpalveluiden toimivuutta on testailtu
kokeilumielellä eri asiakasryhmien parissa.
Käytännön tasolla Ojala ja Hokkanen ovat keskittyneet fysioterapian etävastaanottojen ja chat-palvelun käynnistämiseen. Hokkanen kouluttaa myös chatbot Konstia fysioterapiasisältöjen osalta ja Ojalan työnkuvaan kuuluu jatkossa OmaEP-asiointikanavan fysioterapiapalveluiden kehittäminen.
Hankkeen puitteissa tapahtuneen vuoden mittaisen pilotoinnin ja testauksen jälkeen toiminta on jatkunut sujuvasti osana normaalia arkea. Etävastaanottojen on tarkoitus laajentua fysioterapeuttien työnkuvaan koko alueella. Ojala ja Hokkanen kouluttavat kollegoitaan tähän.
– Tällä hetkellä teemme puoli päivää digifysioterapeutin työtä ja toisen puolen normaalia lähivastaanottoa, fysioterapeutit kertovat.
Fysioterapeuttien etävastaanottoja alettiin pilotoida lievien sekä kohtalaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen puitteissa. Pian mukaan valikoitui myös muita selkeämmän kaavan mukaisesti hoituvia asioita, kuten apuvälineisiin liittyvää neuvontaa, kipsin poiston jälkeisiä ohjauksia, sekä osastohoitojaksoja seuraavaa toimintakyvyn palauttelua.
Toimivia asiakasryhmiä etävastaanotoilla ovat olleet myös synnyttäneet äidit erilaisine kiputiloineen sekä virtsankarkailun kanssa painivat asiakkaat.
– Osin on menty kokeilumielelläkin, eli testailtu erilaisten asiakasryhmien kanssa etäpalveluiden toimivuutta, Ojala kertoo.
Seinäjoen sote-keskuksessa työskentelevä Hokkanen pääsi pilotoimaan etävastaanottoja tekonivelasiakkaiden kanssa. Kyseiselle potilasryhmälle on luotu varsin kattava hoitopolku, joka sisältää muun muassa fysioterapiakontrollit kahden, neljän ja kuuden viikon kuluttua leikkauksesta. Pilotissa kahden viikon kontrolli toteutettiin etävastaanottona. Tulokset olivat kannustavia.
Yleisohjeet herättävät debattia,
mutta suurelle osalle ne silti toimivat.
Asiakkaiden ohjautuminen etävastaanotoille tapahtuu sekä heidän omasta aloitteestaan että ammattilaisten tekemillä ajanvarauksilla. Kansalaisille avautunut suora ajanvarausmahdollisuus on monipuolistanut asiakkaiden kirjon.
– Sitä kautta voi nykyään tulla vastaan oikeastaan ihan mitä vaan, Hokkanen naurahtaa.
Tätä ei kuitenkaan koeta ongelmaksi. Etäkäynnit alkavat aina perusteellisella haastattelulla ja hoidon tarpeen arviolla, joten kaikki fyysistä vastaanottokäyntiä tai esimerkiksi lääkärikäyntiä tarvitsevat tulevat kyllä tunnistetuiksi.
– Kivijalkavastaanotolle voidaan ohjata myös niissä tapauksissa, joissa etänä aloitettu kuntoutuminen ei etene suunnitellusti. Silloin voi olla hyvä varmistaa, ettei jotain ole jäänyt etäyhteydellä huomaamatta.
Asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää. Avun piiriin pääseminen on ollut nopeampaa, kynnys yhteydenottoon on monilla madaltunut ja tämä puolestaan on edistänyt varhaisen puuttumisen kautta saatavaa hyötyä.
Moni fysioterapeutti kokee konkreettisen koskemisen mahdollisuuden olennaiseksi osaksi työtään. Eikä sitä toki sovi väheksyä. Siitä huolimatta hyvään lopputulokseen voidaan päästä myös verkon välityksellä.
– Täysin samanlaista tutkiminen ja palpaatio ei ruudun välityksellä tietenkään ole, ja suullinen haastattelu nousee keskeiseen rooliin, Ojala pohtii.
– Mutta kyllä videon välitykselläkin voi esimerkiksi havainnoida liikettä tai ohjata asiakasta tunnustelemaan omaa kehoaan, hän jatkaa.
Varsinaisessa ohjauksessa fysioterapeutit hyödyntävät erilaisia materiaaleja, joita löytyy esimerkiksi Terveyskylästä sekä alan ohjelmistoista. Fysioterapeutit kokevat, että etävastaanottojen toteuttaminen on itse asiassa saanut heidät hyödyntämään tarjolla olevia materiaaleja paljon aiempaa tehokkaammin. Myös luova ongelmanratkaisukyky on kehittynyt.
Fysioterapian chat-palvelu on tällä hetkellä auki aamupäivien ajan. Etävastaanoton tapaan myös chat-istunto alkaa haastattelulla, jonka perusteella arvioidaan potilaan tilanne ja hoidon tarve. Tekstin lisäksi chatin kautta voi lähettää kuvia tai avata videoyhteyden.
– Ensikontaktissa on hyvin keskeistä, että asiakas saa tarvitsemansa keskusteluyhteyden ammattilaiseen, joka osaa rauhoitella tätä ja poistaa pelkoja, Ojala painottaa.
Mikäli asia vaikuttaa sellaiselta, että se voidaan hoitaa etäohjein, asiakas saa seuraavaksi tarvitsemansa harjoitteet. Samalla häntä ohjeistetaan, miten tulee toimia, jos vaiva pahenee tai saadut ohjeet eivät tunnu auttavan. Lopuksi varmistetaan, että asiakas pärjää saamillaan ohjeilla tai sovitaan jatkokäynti.
Etelä-Pohjanmaalla chat-palvelu on käytössä myös muilla ammattiryhmillä. Tarvittaessa asiakas voidaan kätevästi suoraan chatin kautta ohjata eteenpäin esimerkiksi hoitajalle tai lääkärille. Ja vastavuoroisesti moni ohjautuukin fysioterapiachattiin hoitajachatin kautta.
Ihmiset ovat nykyään harjaantuneita
tiedonhakijoita, ja osaavat soveltaa tietoa.
Ja sitten on vielä se Konsti. Hokkanen kertoo, että suurena tulevaisuuden visiona on kouluttaa chatbot Konsti niin taitavaksi, että se osaisi vastata valtaosaan chatpalveluun tulevista yhteydenotoista.
– Tavoitteena on ikään kuin suodattaa yhteydenottoja siten, että helpoimmat asiat ratkeavat jo botin kautta ja ihmisen kanssa etenevät asioimaan vain ne, jotka oikeasti sitä tarvitsevat.
Hokkanen nostaa esimerkiksi olkapääkipuisen asiakkaan. Konsti kuvailee heti aluksi, minkälaisissa tilanteissa on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Mikäli asiakas ei tunnista näistä itseään, botti tarjoaa hänen valittavakseen muutaman tyypillisen tapauksen itsehoito-ohjeet.
– Ammattikunnassa toki herättää debattia, ovatko tällaiset yleisohjeet toimivia, Hokkanen sanoo.
– Eiväthän ne aina olekaan, mutta kyllä ne silti suurimmalle osalle toimivat, ja silloin niillä päästään hyvin eteenpäin.
Ojala muistuttaa myös, että ihmiset ovat nykyään autonomisia ja harjaantuneita tiedon hakijoita. He osaavat soveltaa saamaansa tietoa hyvin omiin tilanteisiinsa. Tekoälyn antama apu riittää yllättävän monelle, eikä se ole lainkaan huono kompromissi.
Digifysioterapeutit odottavat jo innolla OmaEP Digipalvelun uusia toiminnallisuuksia, jotka digitalisoivat hyvinvointialueen sote-asiointia entisestään. Niiden puitteissa on suunnitteilla esimerkiksi digitaalisten hoito- ja palvelupolkujen kirjo.
– Asiakkaan polku voi joskus olla varsin pirstaleinen ja voi olla haastavaa muistaa, missä kaikkialla pitikään käydä ja mitä kaikkia aikoja varata, Ojala sanoo.
– Tulevaisuudessa kaikki tämä voisi olla yhteen palveluun koottu looginen kokonaisuus, joka sisältäisi erilaisia automaatioita, muistutuksia ja esimerkiksi mahdollisuuden lomakkeiden esitäyttöön.
Kun digipalvelut saadaan sujuviksi, se vapauttaa aikaresurssia ammattilaisilta ja luo kustannushyötyjä. Digipalvelut eivät ole pakollinen paha, vaan hyvänlainen mahdollisuus ja tapa laajentaa palveluvalikoimaa.
– Ehdottomasti kannustan kaikkia suhtautumaan digitaaliseen tulevaisuuteen avoimin mielin ja haastamaan totuttuja toimintatapoja- ja malleja kokeilukulttuurinkin kautta, Ojala sanoo ja muistuttaa, että alun epäilyksistä huolimatta heidän omat kokemuksensa ovat olleet ainoastaan positiivisia.
_______________________________________________________________________________________________
Mikä Kannustusraha?
Liiton jäsen- ja erikoisalayhdistysten kannustusrahastosta myönnetään vuosittain palkinto fysioterapian kehittämisestä tai tunnetuksi tekemisestä. Kannustusrahan voi saada yksittäinen yhdistyksen jäsen/jäsenryhmä tai liiton /yhdistyksen tehtävissä toimiva henkilö tai toimielin. Yhdistykset voivat ehdottaa kannustusrahan saajia vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja valinta tehdään syksyn puheenjohtajatapaamisen yhteydessä.
