Pääministeri Orpon hallituksen ehdotus Kela-korvausjärjestelmän uudistamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Uudistuksessa palautettaisiin fysioterapian Kela-korvaus, joka voitaisiin jatkossa myöntää ilman lääkärin lähetettä. Suomen Fysioterapeutit katsoo uudistuksen olevan askel oikeaan suuntaan, mutta jäävän riittämättömäksi hoitojonojen purkamisen ja etenki tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksen näkökulmasta. Lakiuudistuksen sisältöä täsmennetään lausuntokierroksen perusteella ja muutos astuu voimaan 1.1.2025.
Hallitus ehdottaa fysioterapian Kela-korvauksen palauttamista ja korvauksen myöntämistä ilman lääkärin lähetettä, mutta vain enintään neljältä käynniltä kalenterivuoden aikana. Yleislääkärikäynneissä vastaavia käyntirajoituksia ei sen sijaan ole. Lakimuutos olisi pysyvä, mutta Kela-korvauksiin kohdennetusta 500 miljoonan euron lisärahoituksesta on päätetty vain nykyisen hallituskauden ajalle.
Korvaustaksoista päättää myöhemmin Kela sen käyttöön annetun rahoituksen perusteella. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten korvausjärjestelmä tulisi käytännössä toimimaan ja miten korvausta haettaisiin tai maksettaisiin.
Lakimuutoksen valmistelussa ei ole pureuduttu yksityistä terveydenhuoltoa käyttäviin asiakasryhmiin, eikä esitys ei tunnista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien huomattavan suurta osuutta. Terveyskeskuslääkäreiden asiakkaista joka viidennellä on tule-vaiva, yksityisen terveydenhuollon asiakkaista joka kuudennella ja työterveyshuollon asiakkaista joka kolmannella.
– Jos lääkäreiden hoitojonoja haluttaisiin todella lyhentää, tulisi korvausjärjestelmän ohjata kansalaisia käyttämään fysioterapiapalveluita, ei hakeutua yleislääkärille, painottaa Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi
Lakimuutoksen valmistelussa on keskitytty pääasiassa lääkäripalveluihin, fysioterapia-alaa kuvataan vain suppeasti. Lakimuutoksen vaikutuksia toimialaan on arvioitu pintapuolisesti, eikä vaikutuksia esimerkiksi hoitojonoihin ole arvioitu lainkaan. Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja on niin ikään kuvattu puutteellisesti, esimerkiksi palveluseteleiden käyttöä ei mainita lainkaan.
– Merkittävin puute liittyy kuitenkin tule-asiakkaisiin, heitä on todella paljon etenkin tk- ja tth-lääkäreillä. Puhutaan jopa kahdesta miljoonasta lääkärikäynnistä, jotka voitaisiin ohjata fysioterapeutille, Korpi korostaa.
Hallituksen esityksessä fysioterapiakäyntejä korvattaisiin enintään neljä yhtä kalenterivuotta kohden. Määrää ei erityisemmin perustella, mutta esityksessä mainitaan, että perusterveydenhuollossa asiakkailla on keskimäärin tämän verran fysioterapiakäyntejä. Yksityisen fysioterapian käyntimääriä ei ole sen sijaan arvioitu lainkaan. Ongelmana on sektoreiden erilainen toiminta ja asiakaskunta.
– Perusterveydenhuollon toiminta on hyvin erilaista kuin yksityisellä sektorilla. Siellä tehdään paljon esimerkiksi leikkausten postoperatiivisia kontrollikäyntejä, toimintakyvyn ja apuvälinetarpeen arviointia sekä ryhmämuotoista kuntoutusta. Asiakkaista kaksi kolmannesta on yli 65-vuotiaita ja resurssit ovat usein niukat, Korpi kuvailee.
Yksityisen sektorin fysioterapia-asiakkaista valtaosa on 50-65-vuotiaita. Kelan tilastojen mukaan fysioterapiajaksot olivat ennen Kela-korvauksen poistumista noin kymmenen käynnin mittaisia. Palveluiden aiemman käytön tarkastelu antaisi paremman lähtökohdan vuotuisen käyntimäärän arvioimiselle.
Käyntien rajaamista liitto pitää tarpeettomana ja hoitopoluille haitallisena.
– Käyntien rajaamisesta syntyy vain ongelmia, enkä näe sille minkäänlaista tarvetta. Monet asiakkaat saavat apua vaivaansa jo muutamalla käynnillä, osa voi tarvita niitä enemmän. Eivät asiakkaat huvikseen fysioterapiassa käy, sen näemme takavuosien tilastoista, Korpi korostaa.
Merkittävin ongelma käyntimäärien rajaamisessa on se, ettei asiakkaalla ole kannustinta hakeutua uudelleen sellaiselle tutulle fysioterapeutille, keneltä on aiemmin saanut apua. Tule-vaivoja voi vuoden aikana tulla useampia, tai sama vaiva voi palata. Tällöin korvausta ei enää fysioterapiasta saisikaan ja etenkin pienituloisemmat asiakkaat joutuisivat hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon, tai he jäisivät vaivansa kanssa odottamaan kalenterivuoden vaihtumista.
– On kovin ristiriitaista puhua omalääkärimallin eduista, mutta samoja hyötyjä ei nähdä fysioterapiassa. Kyllä tule-vaivoista kärsivän henkilön on järkevintä hakeutua sellaiselle fysioterapeutille, jolta on jo aiemmin saanut apua. Nyt ehdotettu korvausjärjestelmä vesittää tämän ajatuksen, Korpi harmittelee.
Liitto katsoo pitkien fysioterapiajaksojen kuuluvat lähtökohtaisesti julkiseen terveydenhuoltoon tai Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Niiden järjestäminen yksityisellä sektorilla tulisi toteutua kilpailutuksen tai palvelusetelimallin kautta, jolloin asiakkaalle syntyvä kustannus säilyisi kohtuullisena.
Nyt ehdotetussa mallissa ei päätetä korvausten euromääristä, mutta lain valmistelun taloudellinen arviointi kertoo mitä on todennäköisesti luvassa: lääkärikäynnin korvauksen oletetaan olevan 50 euroa ja fysioterapiakäynnin 15 euroa. Toisaalta pienelläkin korvausmäärällä on asiakkaille merkitystä, kuten liiton tilaamasta opinnäytetyötutkimuksesta selviää.
Fysioterapian keskihinta oli viime vuonna 63 euroa 45 minuutin käyntiä kohden. Asiakkaalle jäisi tästä Kela-korvauksen jälkeen maksettavaa 48 euroa. Vastaavasti 20 minuutin yleislääkärikäynnin keskihinta oli 93 euroa, josta jäisi 50 euron korvauksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi 43 euroa. Hintojen paikallinen vaihtelu voi muuttaa asetelmaa kumpaankin suuntaan.
Liiton tavoitteena on ollut fysioterapian Kela-korvauksen palauttaminen ja korvauksen myöntäminen ilman lääkärin lähetettä. Nämä tavoitteet ovat täyttymässä, vaikka lähetteiden poistaminen herättää tietyissä etupiireissä kovaakin vastustusta.
– Lähetekäytäntö on aikansa elänyt ja kallis järjestelmä, josta on aika päästää irti myös sairausvakuutuskorvauksissa. Fysioterapeutit ovat parhaita henkilöitä arvioimaan asiakkaan fysioterapian tarvetta, Korpi painottaa.
Suomen Fysioterapeutit kannattaa hallituksen esitystä fysioterapian Kela-korvauksen palauttamisesta ja lähetekäytännöstä luopumista. Liitto esittää fysioterapian vuotuisen käyntimäärän rajoittamisesta luopumista ja korostaa fysioterapiapalveluiden huomattavan suurta merkitystä lääkärijonojen purkamisessa. Esitystä ehdotettiin lisäksi täydennettäväksi mm. fysioterapian toimialan nykytilanteen kuvaamisen ja vaihtoehtoisten toteutustapojen arvioinnin osalta.
» Lue liiton lausunto tästä
16.05.2024 Fysioterapian Kela-korvaus palannee 1.1.2025
08.04.2024 Kelan uusi korvausmalli tekee tuloaan
23.01.2024 Kela-korvaus tulisi saada myös fysioterapeutin tuottamasta palvelusta [Mielipidekirjoitus] (HS)
21.12.2023 Kannanotto: Ehdotus Kela-korvausjärjestelmän uudistamiseksi
18.10.2023 Fysioterapian Kela-korvaus tulee palauttaa
6.10.2023 Kannanotto: Kohti modernia Kela-korvausjärjestelmää
02.06.2023 Kela-korvausta ei tule rajata yleislääkärikäynteihin [Mielipidekirjoitus]
04.05.2023 Fysioterapian Kela-korvaukset tulee palauttaa [Suomen Fysioterapeutit & Suomen Kuntoutusyrittäjät]
09.12.2022 Fysioterapian Kela-korvaukset poistuvat 1.1.2023 alkaen
11.11.2022 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen Kela-korvausten poistamiseen liittyen (lausunto)
01.07.2022 Lausunto sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta
18.03.2022 Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen lisää kustannuksia [Mielipidekirjoitus]
17.3.2022 Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen lisää kustannuksia
25.2.2022 Kela-korvausten poistaminen uhkaa romuttaa toimivan järjestelmän
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
