Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 34/2022 vp) kannattanut terveydenhuollon palveluista maksettaviin hoito- ja tutkimuskorvauksiin (Kela-korvaukset) esitettyjä leikkauksia. Valiokunnan päätös ei ollut yksimielinen.
Suomen Fysioterapeutit vastustaa Kela-korvausten poistamista nyt esitetyssä aikataulussa (1.1.2023 alkaen). Korvausjärjestelmän poistaminen lisää julkisen terveydenhuollon kustannuksia ja heikentää fysioterapia-alan itsenäisten ammatinharjoittajien ja pk-yritysten toimintaa. Esitetyt leikkaukset heikentävät fysioterapian saatavuutta, vaikeuttavat hyvinvointialueiden toimintaa, lisäävät alueellisia eroja sekä keskittävät palveluita suurille terveystoimijoille. Nykyisellä korvausjärjestelmällä on tärkeä rooli asiakasohjauksessa, eikä muutoksen aikataulu mahdollista yritystoiminnan sopeuttamista uuteen tilanteeseen.
Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensilinjan hoitomuoto. Fysioterapeutteja tarvitaan lisäksi mm. kansansairauksien, vammojen ja ikääntyneiden kuntoutuksessa, sekä terveyttä edistävässä toiminnassa. Suomessa työskentelee arviolta 9 500 fysioterapeuttia, joista noin 2 500 on yrittäjiä ja 2 900 yksityisen sektorin palkansaajia1.
Vuonna 2021 yksityisellä sektorilla toteutui 1,15 miljoonaa Kela-korvattavaa fysioterapiakäyntiä ja palveluita käytti 150 000 kansalaista2. Terveyskeskuksissa fysioterapiakäyntejä toteutui 998 000 ja asiakkaita oli 340 0003. Yksityisen sektorin osuus fysioterapiakäynneistä on yli 50 prosenttia (kuvio 1).
Kuvio 1. Fysioterapiakäynnit julkisella ja yksityisellä sektorilla vuonna 2021 (hyvinvointialueet)
Julkisella sektorilla käyntimäärä asiakasta kohden on niukka3, heikentäen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Terveyskeskuksessa tuotetun fysioterapian yksikkökustannus oli 84 euroa vuonna 20174. Yksityisellä sektorilla fysioterapian keskihinta oli 58 euroa vuonna 20212.
Suomen hallitus on arvioinut, että enintään 10 prosenttia asiakkaista siirtyisi yksityiseltä sektorilta terveyskeskuksiin5. Fysioterapian osalta tämä tarkoittaa 150 000 asiakaskäyntiä, joiden tuottaminen julkisella sektorilla maksaa 12,6 miljoonaa euroa. Fysioterapian Kela-korvausten ollessa 7,6 miljoonaa euroa vuodessa2, ei korvausten poistaminen tuo lainkaan säästöjä. Sen sijaan kustannukset kasvavat lähes viidellä miljoonalla eurolla.
Sote-uudistuksen on ajateltu parantavan julkisen sektorin sote-palveluita niin paljon, että jonoja ei enää olisi6. Perusterveydenhuollon niukat fysioterapiaresurssit eivät kuitenkaan nykyiselläänkään riitä kansalaisten kuntoutuksen toteuttamiseen, joten ilman yksityistä sektoria kansalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Koronapandemian aiheuttama kuntoutusvelka ja vanhuspalveluiden hoitokriisi ovat jo luoneet hyvinvointialueille erittäin vaikean asetelman toiminnan käynnistämiseen. Kela-korvausjärjestelmän poistaminen pahentaa tilannetta entisestään.
Fysioterapian Kela-korvausten leikkaaminen kohdistuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoista (tule-vaivat) kärsiviin yli 50-vuotiaisiin. Tule-vaivojen vuoksi menetetään vuosittain kahden miljardin euron työpanos7 ja ne ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen8 ja pitkiin sairauspoissaoloihin9 yli 50-vuotiailla.
Fysioterapia on tule-vaivojen ensisijainen kuntoutusmuoto. Suurin osa tule-vaivoista ei vaadi erikoislääkärin arviota, lääkehoitoa, kuvantamistutkimuksia tai kallista leikkaushoitoa. Keski-iässä tapahtuvalla tule-vaivojen kuntoutuksella on myös merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakykyyn ja vanhuspalveluiden tarpeeseen. Tule-vaivojen kuntoutus työuran loppuvaiheessa turvaa parempaa toimintakykyä myös eläkeikäisenä. Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan.
Kela-korvausjärjestelmä on merkittävä asiakasohjauksen väline. Lääkärin lähete on vakiintunut tapa ohjata asiakas fysioterapiaan. Monen itsenäisen ammatinharjoittajan ja pk-yrityksen toiminta on rakennettu lähetejärjestelmän varaan. Kela-korvausten poistamisen jälkeen fysioterapia-asiakkaita ei enää ohjaudu julkisesta terveydenhuollosta pk-yrityksiin.
Suuret lääkärikeskukset ovat jo lopettaneet lähetteiden kirjoittamisen pk-yrityksiin omaa markkinaosuuttaan laajentaakseen. Vakuutusyhtiöt, joiden asiakaskunta todennäköisesti kasvaa terveysvakuutusten yleistyessä, puolestaan keskittävät asiakkaansa samoihin suuriin lääkärikeskuksiin.
Pienten fysioterapiayritysten asiakasvirrat kutistuvat monesta suunnasta. Ala uhkaa keskittyä suurille toimijoille. 2010-luvulla Kela-korvattavien asiakaskäyntien määrä on vähentynyt 43 prosentilla, eli 843 000 asiakaskäynnillä. Yrittäjien toimeentulosta on kadonnut 52 miljoonaa euroa.
Kela-korvausten poistaminen vahvistaa suurten lääkärikeskusten asemaa, koska ne eivät tarvitse Kela-korvaukseen liittyvää lähetejärjestelmää asiakasohjaukseen. Itsenäisillä ammatinharjoittajilla ja pk-yrityksillä ei lyhyen siirtymäajan vuoksi ole aikaa uuden asiakasohjausjärjestelmän rakentamiseen. Koronapandemian jälkeen yritysten taloudelliset puskurit on jo käytetty, eikä niillä välttämättä ole mahdollisuuksia esimerkiksi markkinoinnin tehostamiseen.
Hallitus on perustellut Kela-korvausten leikkaamista vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen rahoituksella10. Nyt kun lain toimeenpanoa ollaan viivästyttämässä11, on Kela-korvausten poistamisenkin suhteen perusteltua ottaa aikalisä. Tällöin fysioterapiayrityksillä on mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa tuleviin muutoksiin, ja hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan toimintansa rauhassa.
Lähteet
(1) Tilastokeskus. Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1–5) ja vuoden mukaan, 2020.
(2) Kelan tilastotietokanta Kelasto.
(3) THL Avohilmo-rekisteri 11.3.2022
(4) Mäklin S. & Kokko P. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017. Työpaperi 21/2020
(5) IL 16.2.2022.
(6) YLE 23.6.2020.
(7) Tuki- ja liikuntaelinvaivat maksavat miljardeja. Suomen Fysioterapeutit ry. 2022.
(8) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta, Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä 2020.
(9) Kelan tilastotietokanta Kelasto, Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet 2021.
(10) STM Tiedote 14.3.2022.
(11) HE 298/2022 vp.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
