Suomen Fysioterapeutit järjestää aiheesta maksuttoman infowebinaarin keskiviikkona 28.8. klo 18-19 (myös tallenne).
Osallistumislinkki: www.suomenfysioterapeutit.fi/kela
Kela kertoi 21.8.2024 terapialiitoille järjestämässään tilaisuudessa tekevänsä muutoksia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden hankintoihin. Suurimmat muutokset koskevat laatupisteytystä, kotikäyntien kilometrikorvauksia ja ryhmäterapioita.
Kela aikoo poistaa terapioiden hankinnoissa nykyisin käytettävän laatupisteytyksen. Muutos yhdenmukaistaa käytäntöä verrattuna muihin kuntoutushankintoihin, joissa laatu on pääsääntöisesti tähänkin asti ollut kirjoitettuna palvelukuvauksiin.
Syyksi muutokselle Kela kertoo muun muassa palveluntuottajilta saamansa palautteen. Laatupisteytys on osoittautunut haastavaksi esimerkiksi niissä tilanteissa, jolloin on ollut tarpeen tehdä henkilömuutoksia sopimuskauden aikana. Myös pisteytyksessä huomioitavien lisä- ja täydennyskoulutusten luokittelu on ollut haastavaa.
Nykyisessä mallissa laatuvaatimuksia on kirjattu osin palvelukuvauksiin, mutta sen ohella laatuna on pisteytetty terapeuttien kokemus ja kouluttautuminen sekä palveluntuottajan tilat. Sopimuskaudella laadun on pysyttävä samana, joten mahdollisissa henkilövaihdoksissa tilalle on täytynyt löytää henkilö, joka vastaa samaa laatupistetasoa. Kelan mukaan tämä on ollut haastavaa, sillä muutoksia on tehty paljon (2417 muutosta vuonna 2023).
Jatkossa laatuvaatimukset siis kirjataan suoraan palvelukuvaukseen ja kilpailutukseen voivat osallistua vain sellaiset terapeutit, jotka täyttävät nämä laatuvaatimukset. Heidän keskuudessaan kilpailutuksen ainoana perusteena on näin ollen hinta.
Suomen Fysioterapeuttien eritysasiantuntija Jarmo Mäkelä ei suhtaudu täysin varauksetta siihen, että laatuvaatimuksen kirjataan jatkossa ainoastaan palvelukuvauksiin. Hän muistuttaa, että laatupisteytykseen päädyttiin vuoden 2018 epäonnistuneen hankintakierroksen jälkeen perustellusta syystä.
− Kyllä tässä on riskinä, että sama ilmiö toistuu. Vuonna 2018 kilpailutus tehtiin 80 % / 20 % hinta-laatusuhteella, mikä pudotti pois monia erikoisosaajia, joilla luonnollisesti oli hieman korkeampi hinta, Mäkelä kertoo.
−Lopulta oli järjestettävä kokonaan uusi kilpailutus, että mukaan saatiin esimerkiksi lasten ja nuorten palveluja tarjoavat toimijat. Tässä uhkaa asiakkaiden tarve jäädä taas taka-alalle, hän jatkaa.
Mäkelä tunnistaa perusteissa maaditun henkilövaihdosten hankaluuden. Asiaa olisi silti voitu ratkoa muillakin tavoin. Suomen Fysioterapeutit on muun muassa ehdottanut Kelalle käytäntöä, jossa laatupisteet olisivat yrityskohtaisia ja yrityksen sisällä voitaisiin tehdä muutoksia, kunhan kokonaispistemäärä ei muutu.
−Myös pistemäärän vaihteluväli voisi suurentaa, jolloin vaihdokset olisivat todennäköisemmin mahdollisia, hän pohtii.
Kela on vedonnut hankintalakiin muutosten jarruna. Pitkään on myös puhuttu hankintojen toteuttamisesta rekisteröintimenettelyllä, jota Kela on jo kokeillut ja hyväksi todennut. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, miten tuleva hankinta tullaan toteuttamaan.
Kilometrikorvausten osalta Kela yksinkertaistaa ja tasapuolistaa käytäntöään. Tällä hetkellä terapiakäynneistä maksetaan matkan pituuden mukaan 50–100 % suuruinen kotikäyntilisä, jonka määrä lasketaan suoraan terapiakäynnin hinnasta. Jatkossa kotikäynnille lähtevä terapeutti saisi kiinteän kotikäyntilisän ja sen päälle selkeän kilometrikorvauksen (nykytasolla 0,95 €/km).
Kelan mukaan käytäntö luo epätasa-arvoa, sillä pidempikestoisesta käynnistä saa käytännössä suuremman matkakorvauksen samoilla kilometrimäärillä. Korvaukset ovat myös olleet suuria verrattuna esimerkiksi hyvinvointialueiden maksamiin matkakorvauksiin.
Vertailu hyvinvointialueiden käytäntöihin saa Mäkelältä kritiikkiä.
−Alueilla on tällä hetkellä menossa todella raju säästökuuri, joka näkyy hyvinkin poikkeavina käytänteinä. Nyt esitetty malli näyttäytyy yrittäjille alustavien laskelmien mukaan pienempinä korvauksina.
Fysioterapiakäynneistä hieman vajaa puolet toteutui vuonna 2022 kotikäynteinä.
Kolmantena merkittävänä muutoksena Kela on päättänyt lakkauttaa nykymalliset ryhmäterapiat. Kela perustelee päätöstään ryhmäterapioiden matalalla käyttöasteella. Kaikkiaan ryhmäterapiasopimuksia on tällä hetkellä 447 kappaletta, eivätkä kaikki valitut palveluntuottajat ole toteuttaneet niitä.
