Sari Ollila ja Marjo Wegelius-Ahonen osallistuivat fysioterapeuteille suunnattuun Kelan ammatilliseen Kiila-kuntoutukseen Kaisankodissa Espoossa. Kokemus oli molemmille hyödyllinen. He kannustavat kollegoita hakeutumaan mukaan matalalla kynnyksellä ja aikaisessa vaiheessa.
Sari Ollilan elämä koki äkkipysäyksen pahentuneiden selkävaivojen vuoksi. Fysioterapeutin perustyö kävi fyysisesti liian raskaaksi, eivätkä yritykset muokata työtä tuntuneet nekään tarjoavan ratkaisua. Jotain muuta oli nyt keksittävä.
Vastaavassa elämäntilanteessa oli myös Wegelius-Ahonen. Häntä vaivasivat pitkään jatkuneet Long Covid -oireet, jotka heikensivät työkykyä ja elämänlaatua.
Molemmat fysioterapeutit saivat tahoillaan työterveyshuollosta kannustusta hakeutua Kiila-kuntoutukseen.
Kiila-kurssien tarkoituksena on työkyvyn parantaminen ja työelämässä pysymisen tukeminen. Silti sekä Ollila että Wegelius-Ahonen suhtautuivat aavistuksen epäilevästi siihen, olivatko heidän omat vaivansa sittenkään riittävän pahoja. Skeptisyys osoittautui turhaksi.
– Sehän on nimensä mukaisesti Kiila, Wegelius-Ahonen toteaa.
– Tarkoituksena on nimenomaan lyödä kiilaa riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta kelkka saataisiin kääntymään ajoissa. Ei kannata odottaa, että on kirjaimellisesti pää kainalossa.
Ollila jakaa näkemyksen. Lisäksi hän tunnistaa sekä itsessään että kollegoissaan fysioterapeuteille tyypillisen vahvan sitoutumisen ja motivaation omaa työtä kohtaan. Monille vastoinkäymisten tulee olla valtavan suuria ennen kuin he ovat valmiita pysähtymään ja hakemaan ulkopuolista apua.
– Me osaamme kekseliäästi selviytyä työssämme, ja sisukkaasti kuntouttaa itseämme. Sinnittelystä kannattaa päästää irti ja pysähtyä tosiasioiden eteen.
Moni myös hakeutuu Kiila-kursseille vasta työuransa loppupuolella. Ollilan mielestä se on ehdottomasti liian myöhään.
– Työkykyyn liittyviä haasteita voi tulla missä vaiheessa työuraa tahansa, eikä se katso ikää, hän muistuttaa ja kannustaa kollegoita tarkastelemaan omaa jaksamista kriittisesti, yhdessä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa.
– Useimpien kannattaisi hakeutua Kiila-kuntoutukseen jo 45–50 ikävuoden paikkeilla.
Kaisankodin kurssilla osanottajat ryhmäytyivät hyvin ja ovat pitäneet toisiinsa yhteyttä kuntoutusjakson jälkeenkin.
– Juuri vertaistuki oli mielestäni yksi kurssin suurimpia anteja, Wegelius-Ahonen sanoo.
– Olimme kaikki fysioterapeutteja, ja pääosin vielä yrittäjiä, joten ymmärsimme täysin toistemme toimintaympäristön sekä sen tuomat haasteet. Vuorovaikutus oli luontevaa.
Sekä Ollila että Wegelius-Ahonen nostavat keskeiseksi hyödyksi myös mahdollisuuden pysähtyä ja hengähtää. Irtaantuminen arjesta mahdollisti keskittymisen ja rauhoittumisen.
Kaikkiaan Kiila-kurssit kestävät noin vuoden. Ne koostuvat muutamasta yhteisestä lähijaksosta sekä niiden väliin sijoittuvista yksilökäynneistä. Osanottajille tehdään myös alku- ja lopputestaukset.
Kaisankodissa neljän päivän mittaiset lähijaksot rakentuivat tasapainoisesti liikkumisen ja luentojen ympärille. Teoreettisesta osuudesta vastasivat eri asiantuntijat, kuten lääkäri, psykologi, työelämävalmentaja ja sosionomi.
– Sisällöt olivat hyvin vaihtelevia ja meillä oli mukavasti itselläkin mahdollisuuksia vaikuttaa niihin, Ollila kertoo.
– Keskustelimme muun muassa unesta ja palautumisesta, työn merkityksellisyydestä, näkökulman vaihtamisen taidosta, kivusta ja aivojen plastisuudesta. Muutamia mainitakseni.
Myös lähijaksojen välillä toteutuneet asiantuntijatapaamiset perustuivat yksilölliseen tarpeeseen ja intresseihin. Ollila muistuttaa, että fyysisen työkyvyn ohella tärkeää on pohtia esimerkiksi ammatti-identiteettiä ja motivaatiota.
– Kun työelämässä tulee niin sanotusti seinä vastaan, vaihtoehtoja on useita.
– Työtä voi muokata itselleen sopivammaksi, ja itseään voi yrittää muokata työlleen sopivammaksi. Tai sitten on sekin vaihtoehto, että suuntaa aivan toisenlaisille urille. Eikä se välttämättä tarkoita fysioterapeutin työstä luopumista, sitäkin tehdään monenlaisissa ympäristöissä.
Sekä Ollila että Wegelius-Ahonen kokevat saaneensa kurssilta paljon. Vaikka alkuun epäilytti, kyse ei lopulta ollutkaan ylimääräisestä lomasta, vaan tärkeästä hetkestä pysähtyä tarkastelemaan oman työuran tulevaisuutta.
– Kurssi ravisteli juuri hyvällä tavalla omia, urautuneita ajatusmalleja, Wegelius-Ahonen pohtii.
– Lisäksi se antoi mahdollisuuden rakentaa uutta identiteettiä romuttuneen tilalle. En tosiaankaan ollut kurssille hakeutuessani enää se sama henkilö, joka olin aiemmin ollut. Enkä olisi normaalin arjen keskellä pystynyt tähän yksin, hän painottaa.
_______________________________________________________________________________________________
Suomen Fysioterapeutit on hakenut jäsenilleen kaksi Kiila-kurssia jälleen vuodeksi 2025. Palkansaajina työskentelevien fysioterapeuttien kurssi järjestetään Naantalin kylpylässä toukokuusta 2025 alkaen. Yrittäjien kurssi alkaa marraskuussa 2025 Kaisankodissa Espoossa.
Kurssi 93170 fysioterapiayrittäjille, Kaisankoti
Kurssi 93494 työsuhteisille fysioterapeuteille, Naantalin kylpylä
Hakeutuminen kursseille:
https://www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
