Akavan kuntoutusalaa edustavat liitot ja Suomen Kuntoutusyrittäjät vaativat yhteisellä kannanotollaan Kelaa korjaamaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen ongelmat tekemällä hankintaoikaisu.
– Kelan tulee tehdä kilpailutuksesta hankintaoikaisu nopeasti. Ilman sopimusta jääneet yritykset ovat jo irtisanoneet henkilökuntaa ja yritysten alasajo on alkanut. Jos korjauksia tehdään vasta muutaman kuukauden kuluttua, ne ovat usealle yritykselle auttamattomasti myöhässä, toteaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.
Tässä liittojen kannanotto kokonaisuudessaan:
Vaadimme, että Kelan on korjattava kevään 2018 epäonnistunut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus laajentamalla hyväksyttyjen tarjousten joukkoa tekemällä hankintaoikaisu viivytyksettä. Kuntoutujille ei saa aiheutua haittaa.
Perustamme vaatimuksemme voimassa olevaan lainsäädäntöön, jota avaamme tässä kirjeessämme tarkemmin. Nämä lait turvaavat kansalaisten perustuslain 19 §:n mukaisen oikeuden terveydenhoitoon.
Hankintapäätösten tulokset vaikuttavat eri tavoin fysioterapiaan, toimintaterapiaan, puheterapiaan, neuropsykologiseen kuntoutukseen ja psykoterapiaan. Valtakunnallista kokonaiskuvaa ei voi vielä muodostaa, sillä päätöksiä kaikista alueista ei ole annettu.
Nykyiset Kelan esittämät toimet kilpailutuksen korjaamiseksi vievät liikaa aikaa, jotta terapiat voitaisiin turvata. Tämän vuoksi hankintaoikaisu on tehtävä viivytyksettä.
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista edellyttää Kelan järjestämään alle 65-vuotiaiden vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen. Lain 10 §:n mukaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden tulee perustua hyvään kuntoutuskäytäntöön ja erityisasiantuntemukseen.
Suuri osa erityisasiantuntemuksesta on nyt tehdyissä hankintapäätöksissä rajattu puitesopimuksen ulkopuolelle. Erityisesti tämä on tullut esille fysioterapian ja psykoterapian hankinnoissa.
Hankintalain 108 §:n mukaan Kelan on otettava huomioon kulloinkin kilpailutettavaa palvelua koskeva lainsäädäntö. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osalta tämä tarkoittaa muun muassa edellä mainitun erityisasiantuntemuksen turvaamista hankinnoissa.
Tämän lisäksi lain mukaan hankintayksikön on otettava huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Hankintalain tarkoituksena on välttää kohtuuttomien tai epätarkoituksenmukaisten seurauksien aiheutuminen palvelun käyttäjille eli kuntoutujille.
Selkeä ja oikeudenmukainen ratkaisu on hankintaoikaisun käyttäminen. Hankintalain 132 §:n mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asia uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.
Nyt hankintalain 132 §:n tarkoittamana uutena tietona on havaittu, että Kelan kuntoutuslain 10 §:n edellyttämä erityisasiantuntemus ei tule nykyisessä laajuudessaan toteutumaan hankinnassa. Osa erityisosaamisesta on vaarassa hävitä.
Hankintalain 133 §:n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta tai kilpailutukseen osallistuneen asianosaisen aloitteesta.
Vaadimme, että Kela oma-aloitteisesti oikaisee hankintojaan siten, että se sisällyttää hyväksyttyjen palveluntuottajien listalle nykyistä enemmän palveluntuottajia. Näin turvataan erityisasiantuntemuksen säilyminen aina siihen asti, kun Kela korvaa nykyiset kilpailutukset uudella rekisteröitymismenettelyllä. Rekisteröitymismenettelyn tarkoituksena on turvata asiakkaan valinnanvapaus ja palveluntuottajien jatkuva pääsy markkinoille. Rekisteröitymismenettelyn käyttöönotto ei poista vaatimusta palvelujen laadun tarkkaan valvontaan. Palvelujen hinnoittelussa tulee ottaa laatuun yhdistettynä huomioon eri terapiamuotojen tilanne sekä palveluntuottamisen edellytysten erojen että palveluiden käyttäjien erityistarpeiden osalta. Palveluntuottajilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa hinnoitteluun.
Nyt kilpailutuksessa niillä yrityksillä, jotka eivät saaneet sopimusta, ei ole mahdollisuutta jäädä odottamaan rekisteröitymismenettelyn alkamista, koska korvaavaa toimintaa ei ole olemassa.
Kevään kilpailutuksiin osallistuneista yrityksistä suurin osa on Kelan pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja palveluntuottajia, jotka ovat hankkineet ja ylläpitäneet lain vaatimaa ja Kelan standardinkin edellyttämää erityisosaamista jo vuosia. Uuden erityisosaamisen hankinta ei onnistu vuodessa eikä kahdessa, siksi olisi järjetöntä, jos iso joukko vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tuottavia, erityisesti fysioterapia-alan yrityksiä, joutuisi lopettamaan toimintansa ja yrityksensä tämän yhden epäonnistuneen kilpailutuksen vuoksi.
Kunnioittavasti
Suomen Fysioterapeutit ry
Tiina Mäkinen
puheenjohtaja
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
Leila Salonen
toiminnanjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
Kristina Holmberg
puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Annarilla Ahtola
puheenjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Heta Piirto
toiminnanjohtaja
