Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet ilmaisivat 22.–23.8.2024 järjestetyssä Lappeenranta-seminaarissa yhteisen huolensa sekä julkisen velan kasvusta että työhyvinvoinnin näkymistä. Työ on murroksessa, mutta kukaan ei kuitenkaan ole muutoksen kanssa yksin.
Joka toinen vuosi yli kuusisataa toimijaa organisaatioiden johdosta ja henkilöstöstä kokoava Lappeenranta-seminaari on laajuudessaan ainutlaatuinen. Vastaavan suuruista palkansaajien ja työnantajien yhteistä seminaariperinnettä ei muualla työmarkkinakentällä ole.
– Tämän kaltainen seminaari tukee myös kunta- ja hyvinvointialueilla noudatettavaa jatkuvan neuvottelun periaatetta, eli sitä, että palkansaajajärjestöjen edustajat käyvät säännöllistä vuoropuhelua työnantajien edustajien kanssa, pohtii Suomen Fysioterapeutteja yhdessä puheenjohtaja Tiina Mäkisen kanssa edustanut erityisasiantuntija Katri Partanen.
Neuvottelijoiden ohella paikalla ovat luottamusmiehet sekä liittojen, neuvottelujärjestöjen ja työnantajien edustajat. Tämä mahdollistaa moniäänisen keskustelun ja näkemysten jakamisen.
Tilaisuuden avannut Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen toivotti ministerit tervetulleeksi työharjoitteluun vaikkapa varhaiskasvatukseen. Sallinen on huolissaan kuntien laajasta tehtäväkentästä ja hän toivoi, että päättäjillä olisi realistisempi näkemys siitä, minkälaista työ kentällä todellisuudessa on.
Samaan aikaan kunnat ja hyvinvointialueet ovat joutuneet tiukalle valtiojohtoiselle säästökuurille. Mäkinen ja Partanen muistuttavat, että yt-neuvotteluita käydään jo nyt usealla alueella, vaikka tehtävän työn määrässä mitattuna ylimääräisiä käsipareja ei enää tälläkään hetkellä ole.
– Laajamittaiset rakenteelliset uudistukset tehtiin alle kaksi vuotta sitten, joten on selvää, että ne vaativat vielä kehittämistä ja se ei ole mahdollista ilman riittävää henkilötyöpanosta, Mäkinen painottaa.
– Kehitystyötä on hyvin vaikea tehdä kliinisen työn ohessa, kun työpaine on muutoinkin jo korkea, Partanen jatkaa.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander korosti puheenvuorossaan, että valtionvelan kasvua on kaikesta huolimatta hillittävä. Suomi on talouden markkereilla mitattuna jäänyt selvästi muista pohjoismaista. Näiden lukujen valossa maan hallitus on ryhtynyt säästötoimiin ja syyskuun budjettiriihessä kuullaankin hallituksen esitys julkisen talouden suuntaviivoista tuleville vuosille.
Myös syksyn työmarkkinakierroksesta on odotettavissa haastava. Ammattiliitoissa ollaan turhautuneita maan hallituksen työelämätoimiin ja työnantajat puolestaan kokevat poliittisten lakkojen heikentäneen yritysten tulosta. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara muistutti, että eri tahojen keskinäinen luottamus on neuvottelutoiminnassa avainasemassa. Sitä tulee nyt rakentaa ja vahvistaa.
Vaikka suomalaisten työhyvinvointi on Työolobarometrin mukaan lievässä laskussa ja työelämässä on monia muutostrendejä, ei toivoa kannata menettää. Näin uskoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.
Hakanen korostaa palvelevan johtamisen merkitystä työhyvinvoinnin edistämisessä. Organisaatiossa, jossa on joustavuutta ja toisiinsa kytkeytyvät toimijat, on myös luottamusta ja luovuutta. Pienetkin asiat arjessa ovat merkityksellisiä. Työn imu voi näkyä hymynä ja ystävällisenä kohtaamisena, joka puolestaan auttaa työtoveria hymyilemään.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on kehitetty paljon hyviä toimintatapoja ja pyritty edistämään keskustelukulttuuria. Eksoten hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kuvasi hyvinvointialuetta rakennustyömaaksi, jonka kuopan reunalla ei tarvita katsojia, vaan jokaisen panosta tulee hyödyntää niin, että saadaan luotua tukevat perustukset. Olennaista on kuulla, kuunnella ja osallistaa.
Eksotessa luottamusmiehet toimivat tärkeänä viestinvälittäjänä henkilöstön ja johdon välillä. Myös Partanen näkee luottamusmiesten roolin keskeisenä.
– Luottamusmiesten puoleen kannattaa aina kääntyä erilaisissa muutostilanteissa, vaikka mitään varsinaisia ongelmia ei olisikaan tullut esille, hän painottaa.
– Näin luottamusmiehillä säilyy hyvä käsitys kokonaistilanteesta.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT seuraa työn murrosta yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Vuodesta 2019 alkaen on toteutettu laajoja seurantakyselyjä ja asiantuntijakeskusteluja, joiden pohjalta rakennetaan yhteistä tilannekuvaa. Se tukee työelämän päätöksentekoa ja kehittämistä.
KT on myös julkaissut aiheeseen liittyviä kortteja esimerkiksi terveyskeskuksessa tapahtuvasta työstä, vanhuspalvelusta ja sairaalatyöstä. Nämä löytyvät KT:n verkkosivuilta.
