Kela julkaisi viime viikolla uutisen (28.8.2024) mielenterveyssyistä johtuneiden sairauspoissaolojen kustannuksista yhteiskunnalle. Vuoden 2023 aikana Suomessa menetettiin mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetettyihin työpäiviin on laskettu mukaan ainoastaan pidemmät, vähintään kymmenen päivän mittaiset poissaolot. Kela arvioi, että mikäli mukaan laskettaisiin myös lyhyemmät alle kymmenen päivän poissaolot, menetettyjen työpäivien määrä nousisi yli seitsemään miljoonaan.
Pelkästään Kelan sairauspäivärahaa saaneiden mielenterveysongelmiin liittyvät sairauspoissaolot maksavat yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa. Todellisuudessa hinta yhteiskunnalle on kaikki kustannukset huomioiden moninkertainen.
Joka viides suomalainen kohtaa mielenterveysongelmia vuoden aikana. Tutkitun tiedon perusteella liikunnallinen kuntoutus on tehokas keino edistää ahdistuksesta ja masennuksesta kuntoutumista. Kun liikunnallinen kuntoutus yhdistetään muuhun mielenterveyden hoitoon, saadaan aikaan parempia tuloksia kuin pelkästään tavanomaisella hoidolla.
Liikunnan avulla voidaan myös ennaltaehkäistä masennusta. Fyysinen aktiivisuus ja ennen kaikkea raskaampi fyysinen harjoittelu toimivat tässä tutkitusti hyvin. Liikunnallisen kuntoutuksen on todettu olevan tehokasta, kun sitä ohjaa terveydenhuollon ammattilainen. Laillistettuna terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattihenkilönä sekä liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijana fysioterapeutit ovat tässä avainasemassa.
Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, eikä suuri osa terveistäkään onnistu elämäntapamuutoksessa. Tietoa liikunnan hyödyistä ja liikkumattomuuden haitoista on varmasti, mutta ketään ei auta vain se, että heitä ohjataan tai velvoitetaan liikkumaan enemmän. Mielenterveyden kuntoutuksessa ihmiset tarvitsevat ammattilaisen apua liikunnallisen elämäntavan löytämiseen, ja ennen kaikkea fyysisen harjoittelun aloittamiseen. Yksittäiset ohjauskerrat tai muutoin riittämätön resursointi eivät tuota tuloksia. Ne ainoastaan lisäävät kustannuksia ja tuhlaavat resursseja.
Tutkimusten mukaan joka toinen mielenterveyskuntoutuja hyötyy liikunnallisesta kuntoutuksesta. Investointi liikunnallisen kuntoutuksen hyödyntämiseen mielenterveyden kuntoutuksessa maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle. Lisäksi liikunnallisesta kuntoutuksesta on hyötyä myös monien muiden sairauksien, kuten diabeteksen, muistisairauksien ja verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, jolloin sen hyöty ulottuu myös paljon mielenterveyden ongelmia laajemmalle.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi
