Julkiselle sektorille on viime vuosikymmenellä syntynyt mukava määrä uusia fysioterapeuttien työpaikkoja. Yksityisellä sektorilla työpaikkojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun vuoden 2018 jälkeen ja etenkin työnantajayritysten määrä on romahtanut. Alan ketjuuntuminen ei ole luonut yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja, mutta se vaikuttaa lisänneen suurten toimijoiden alihankintaa, eli työskentelyä ammatinharjoittajasopimuksella.
Fysioterapeuttien työpaikkoja on syntynyt 2010-luvulla lähinnä julkiselle sektorille. Yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja syntyi vuoteen 2015 saakka, mutta suunta on kääntynyt laskuun vuoden 2018 jälkeen. Työllistävien pk-yritysten määrä on romahtanut kuluneen vuosikymmenen aikana, todennäköisesti ainakin osin yrityskauppojen seurauksena.
»Lue lisää fysioterapeuttien työttömyydestä ja työpaikkojen syntymisestä
Suurissa lääkärikeskuksissa ja ketjuissa työskentely vaikuttaa lisääntyneen, mutta valtaosa tästä vaikuttaa tapahtuvan työsuhteen sijaan ammatinharjoittajana. Fysioterapiayrittäjien määrä on tosin sekin vuosien 2016 ja 2020 välillä laskenut, mutta suunta on kääntynyt pandemian jälkeen jälleen nousuun. Yritysten toimipisteiden määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2014 saakka.
Työmarkkinoiden käytettävissä olevien fysioterapeuttien määrä on lisääntynyt 2010-luvulla tasaisesti. Opintonsa aloittaneiden ja valmistuneiden fysioterapeuttien määrä on kasvanut nopeammin kuin mitä alalta on siirrytty eläkkeelle. Ammatinharjoittamisoikeuden omaavien fysioterapeuttien ikäjakauma on tällä hetkellä kuitenkin varsin tasainen, vaikka 55–64-vuotiaiden ikäluokka onkin kasvanut 2010-luvulla voimakkaasti.
Neljännes työelämässä olevista fysioterapeuteista eläköityy 2020-luvulla. Peruskoulutus on kuitenkin säilynyt vetovoimaisena ja alalle valmistuu uusia fysioterapeutteja kompensoimaan eläköitymistä. Suurta eläkepommia ei ole odotettavissa, jos valmistuvat terapeutit jäävät alalle.
Laillistettujen ja valmistuneiden fysioterapeuttien määrä vuosina 2010-2023
Arviolta kolmannes fysioterapeutin tutkinnon suorittaneista on kuitenkin vaihtanut toiselle alalle. Osa työskentelee lähellä fysioterapiaa esimerkiksi tutkijana, opettajana tai esihenkilönä, mutta osa on siirtynyt kokonaan pois sote-alalta.
Työelämän kehittämisen näkökulmasta on keskeistä, että fysioterapeuteille muodostuu sellainen urapolku, joka mahdollistaa kliinisen asiakastyön tekemisen esimerkiksi opetuksen, johtamisen tai tutkimustyön rinnalla. Tällöin kokeneiden ja osaavien terapeuttien osaamista ei menetetä asiakastyöstä kokonaan ja nuorempien terapeuttien mahdollisuudet mentorointiin ja kollegiaaliseen tukeen vahvistuvat.
Suomessa on runsaasti fysioterapiaa tarvitsevia potentiaalisia asiakkaita, joten tarve fysioterapeuteille tulee olemaan lähivuosikymmeninä suuri.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
