Perusterveydenhuollon ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kiireettömään hoitoon tulee 1.9.2023 alkaen päästä 14 vuorokauden aikana. Hoidon tarpeen arvio on jatkossa tehtävä saman vuorokauden aikana. Hoitotakuu koskee fysioterapeutin suoravastaanottoa ja kuntoutustarpeen arviointia, mutta ei lähetteen perusteella järjestettävää fysioterapiaa.
Pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella on tavoiteltu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden oikea-aikaisen saatavuuden ja laadun parantamista. Osana hallitusohjelmaa valmisteltiin kiireettömän hoidon hoitotakuu -uudistus, jonka myötä tehtiin muutoksia terveydenhuoltolakiin ja eräisiin muihin lakeihin.
Muutoksessa on kyse perusterveydenhuollon, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon sekä eräiden muiden vastaavien palveluiden hoitoon pääsyn ja hoidon tarpeen arvion nopeuttamisesta. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa ja hoidon tarpeen arvio on tehtävä kolmen vuorokauden aikana1.
Tulevaisuudessa terveyskeskukseen on saatava yhteys virka-aikana ja mahdollinen takaisinsoitto on tehtävä saman päivän aikana. Asiakkaalle on yhteydenottopäivän aikana tehtävä yksilöllisen arvio tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa tai tutkimuksia asiakas tarvitsee. Arvio hoidon tarpeesta ei tarkoita lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvaa taudinmääritystä, joka on säädetty lääkärin tehtäväksi2.
Hoidon tarpeen arvion aikana on arvioitava myös sosiaalihuollon tarve3 ja tarvittaessa ohjattava asiakas hakemaan sosiaalipalveluja, tai oltava sosiaalihuoltoon yhteydessä asiakkaan suostumuksella tämän puolesta4. Lisäksi on arvioitava, voidaanko asiakkaan tarvitsema palvelu järjestää säädettyjen määräaikojen mukaisesti yksikön omana toimintana, vai onko palvelu hankittava muualta5.
Hyvinvointialueiden ei ole mahdollista poiketa säädetystä hoitotakuusta esimerkiksi rajallisten resurssien vuoksi. Jos julkinen terveydenhuolto on ruuhkautunut, on asiakas ohjattava yksityiselle sektorille palveluseteliä tai ostopalvelua hyödyntäen. Tiukennettu hoitotakuu voi johtaa ostopalveluiden lisääntymiseen.
Hoidon tarpeen arvion voi tehdä jatkossa vain laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoidon tarvetta arvioivalla henkilöllä tulee olla tehtävään riittävä osaaminen, jonka varmistamisesta vastaa työnantaja yhtenäisellä ohjeistuksella. Hoidon tarvetta arvioivalla ammattihenkilöllä tulee olla mahdollisuus konsultoida lääkäriä.
Arvio hoidon tarpeesta voidaan tehdä teknologisia apuvälineitä hyödyntäen, mutta niillä ei saa kokonaan korvata ammattihenkilön tekemää työtä. Asioinnissa on varmistettava saavutettavuus6.
Ensimmäinen kiireettömän hoidon hoitotapahtuma on järjestettävä 14 vuorokauden aikana. Määräaika lasketaan hoidon tarpeen arviointia seuraavasta päivästä. Määräaika koskee tilanteita, joissa hoidon tarve johtuu sairastumisesta, vammautumisesta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusien oireiden esilletulosta tai toimintakyvyn alenemisesta, ja tarvittava hoito kuuluu yleislääketieteen alaan.
Ensimmäiseksi hoitotapahtumaksi ei lueta sellaista moniammatillista hoitomallia, jossa asiakkaan yhteydenoton aikana hoidon tarpeen arvion yhteydessä konsultoidaan samanaikaisesti lääkäriä tai muuta laillistettua ammattihenkilöä7a. Hoitotakuun täyttyminen edellyttää hoitoon liittyvien toimenpiteiden toteutumista. Jos hoitoa ei arvioida tarvittavan, annetaan asiakkaalle yhteydenoton yhteydessä tarpeen mukainen ohjaus ja neuvonta.
Neljäntoista vuorokauden hoitotakuu koskee esimerkiksi tutkimustoimenpiteitä, taudinmääritystä, hoitoa taikka tutkimus-, hoito- tai kuntoutussuunnitelman laatimista. Hoidon on edettävä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti, eikä esimerkiksi kuntoutustarpeen arvioinnissa tai kuntoutuksen suunnittelussa tule odottaa lääketieteellisten tutkimusten tai taudinmäärityksen valmistumista7b. Hoitoon pääsyn määräajat ovat enimmäisaikoja ja yksilöllisessä arviossa hoidon tarpeesta arvioidaan myös se, tarvitseeko potilas hoitoa nopeammin kuin lain edellyttämässä enimmäisajassa.
Kiireetöntä yleislääketieteen alaan kuuluvaa hoitoa voivat tarjota useat eri sote-ammattilaiset. Hoidon toteuttajan on kuitenkin aina oltava terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Hoito voidaan toteuttaa vastaanotolla, puhelimitse, etäyhteydellä, kotikäynnillä tai muilla tavoin, kuitenkin asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä sopien ja saavutettavuus6 huomioiden. Jos terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotolle voidaan hakeutua suoraan ilman lääkärin tai hoitajan arviota, koskee näitä tilanteita 14 vuorokauden määräaika. Fysioterapeutin suoravastaanotto on näin ollen 14 vuorokauden hoitotakuun piirissä7c, samoin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyön vastaanotot7d. Jos asiakkaalla todetaan suoravastaanotolla tarve lääkärin arviolle, tulee tämä järjestää 14 vuorokauden sisällä.
Neljäntoista vuorokauden määräajassa toteutettavaan perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon eivät kuulu kuntoutussuunnitelman mukaiset kuntoutuskäynnit. Kuntoutuksen suunnittelu on kuitenkin tehtävä ja kuntoutussuunnitelma laadittava 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Osana kuntoutussuunnitelmaa on kuvattava, milloin kuntoutuksen tulee alkaa.
Kuntoutuksen ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kuntoutuksen alkamisen suunnittelu perustuu asiakkaan terveydentilaan, työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn, palveluiden tarpeeseen ja ennakoitavissa olevan sairauden tai vamman ennusteeseen7e. Kuntoutuksen on aina alettava kohtuullisessa ajassa, enintään kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta lukien.
Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että kuntoutus toteutuu oikea-aikaisesti. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus arvioidaan suhteessa kuntoutussuunnitelmaan ja asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen, ei kolmen kuukauden takarajaan nähden7f.
Liiton keskeinen viesti hoitotakuun tiukentumisen valmistelussa on ollut kuntoutuksen oikea-aikaisuuden parantaminen. Voit lukea liiton lausunnon kokonaisuudessaan täältä. Osallistuimme myös Akavan lausunnon valmisteluun, jossa kuntoutuksen asema huomioitiin niin ikään hyvin.
Kuntoutuksen oikea-aikaisuus huomioitiin terveydenhuoltolain valmistelussa lopulta varsin hyvin. Alla olevaan liitteeseen on koottu hallituksen esityksessä kuvattu yksityiskohtaisempi sääntely kuntoutuksen oikea-aikaiseen toteuttamiseen liittyen.
Usein kysyttyjä kysymyksiä hoitotakuusta STM:n verkkosivuilla
Hallituksen esitys (HE 74/2022 vp)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (StVM 21/2022 vp)
Kiireettömän hoidon hoitotakuun lakipaketti
Lähteet
(1) Terveydenhuoltolaki, 51 §
(2) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 22 §
(3) Terveydenhuoltolaki, 53 a §
(4) Terveydenhuoltolaki, 50 a §
(5) Terveydenhuoltolaki, 54 §
(6) Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
(7a) HE 74/2022 vp, kappaleviittaus
(7b) HE 74/2022 vp, kappaleviittaus
(7c) HE 74/2022 vp, kappaleviittaus
(7d) HE 74/2022 vp, kappaleviittaus
(7e) HE 74/2022 vp, kappaleviittaus
(7f) HE 74/2022 vp, kappaleviittaus
Liite
Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden varmistaminen (HE 74/2022 vp) – keskeinen sisältö
Kuntoutuksen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä asiakkaan terveydentila, työ-, opiskelu- ja toimintakyky, palveluiden tarve ja ennakoitavissa oleva sairauden tai vamman kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioista, taikka asiakkaalle tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kolmella kuukaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä 90 vuorokautta eikä siis kolmea kalenterikuukautta.
Ilmaisu ”järjestettävä potilaan terveydentila, työ-, opiskelu- ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arviosta” ei ole tarkoitettu tulkittavan siten, että lainsäädännön edellytykset automaattisesti toteutuvat, kunhan hoito järjestetään viimeistään kolmen kuukauden päästä. Säännöksessä nimenomaisesti edellytetään suhteuttamaan palvelun saaminen ajankohta potilaan terveydentilaan, työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn, palveluiden tarpeeseen ja sairauden ja vamman kehitykseen, ja kolme kuukautta on enimmäisaika.
Voimassa olevan sääntelyn sanamuoto ”Hoito on järjestettävä […] kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu” on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä siitä, missä määrin kuntoutus on toteutettava mainitussa määräajassa ja koskeeko se esimerkiksi kuntoutuspalveluissa koko hoito- tai kuntoutus jakson loppuun saattamista määräajan sisällä. Selvyyden vuoksi on säädetty, että määräaika koskee ensimmäisen hoito- tai kuntoutustapahtuman järjestämistä. Terveysongelmasta riippuen hoito ja kuntoutus voi vaatia yhden tai useamman hoitokerran.
Sääntely siitä, että palvelu voidaan järjestää kuntoutussuunnitelman mukaisesti, ei oikeuta rytmittämään hoitokäyntejä hyvän hoitokäytännön vastaisesti. Jatkohoito ja hoidon kokonaisuus on toteutettava lainsäädännön sekä kansallisten terveydenhuollon ja lääketieteellisten suositusten mukaisesti, joita ovat esimerkiksi Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, Käypä hoito -suositukset ja Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositukset. Terveydenhuoltolain 8 §:n mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Ammattihenkilölain 15 §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti.
Lisäksi on muita tilanteita, joissa kuntoutukseen pääsy perustuu asiakassuunnitelmiin kuten monialaiseen työllistymissuunnitelmaan, jolloin palvelu on tarjottava kolmea kuukautta nopeammassa ajanjaksossa. Työ- ja toimintakyvyn arviointi ja niitä tukevien palveluiden tarve voi käynnistyä joko TE-palveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun tahon ohjaamana, tai asiakas voi hakeutua itse palveluihin. Asiakas voi olla työvoimaan kuuluva, joka on työtön tai työssä oleva, mutta ei ole työterveyshuollon palveluiden piirissä. Lisäksi henkilö voi olla työvoiman ulkopuolella oleva.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 5 a §:n sekä 12 luvun 6 §:n mukaan työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuus selvitetään jatkossa viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla sekä tarvittaessa 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteet edellyttävät, että hoito ja kuntoutus käynnistyvät nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa.
Lisäksi kuntoutus pitää aloittaa nopeammin kuin kolmessa kuukaudessa niissä tilanteissa, joissa kuntouksen merkitys on suuri työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi ja edistämiseksi, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöissä tai lasten puheen ja kielen kehityksen häiriöissä.
Potilaan jatkohoidon järjestämiseen, hoidon jatkuvuuteen ja kokonaisuuteen tulee kiinnittää huomiota niin perusterveydenhuollon palveluissa kuin silloin, kun potilas siirtyy erikoissairaanhoidon palveluiden piiristä perusterveydenhuoltoon tai toisin päin. Esimerkiksi jos potilas tarvitsee kirurgisen operaation jälkeen terapiaa toimintakyvyn palauttamiseksi, tulisi hoidon perustua hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan, ja hoidon ja kuntoutuksen perusterveydenhuollossa toteutua 4 momentin säännösten mukaisesti.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
