08/10/2020

Sote-uudistus ei saa uhata kuntoutusalan henkilöstön tai palveluntuottajien asemaa

Suomen Fysioterapeutit on huolissaan kuntoutusalan henkilöstöä ja palveluntuottajia koskevista muutoksista tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa. Liitto korosti ensimmäiseen lakipakettiin liittyvässä lausunnossaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimivien kuntoutusalan ammattilaisten aseman ja hyvinvoinnin turvaamisen tärkeyttä.

Nyt annettu esitys ei huomioi riittävästi henkilöstön asemaa, kritisoi Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

Se jättää avoimeksi myös toimintatavat ja aikataulun esimerkiksi työsuhteiden ehtojen ja palkkojen harmonisoimiseksi, hän jatkaa. Yli tuhannen sivun uudistuspaketissa yhteistoimintaneuvotteluiden käytännöt jäävät avoimiksi, muutosjohtamista ei ole huomioitu lainkaan, eikä uuden maakuntaorganisaation rakentamiseen ole suunniteltu henkilöstön mukanaoloa.

Tällä hetkellä palveluja esitetään siirrettäväksi 21 maakunnalle, jotka vastaisivat palveluiden tuottamisesta pääosin julkisen sektorin voimin, valtion rahoituksella. Poikkeuksena Helsingin kaupunki, joka jatkaisi itse palveluiden tuottajana. Kaikki kuntien ja sairaanhoitopiirien sote-työntekijät siirtyisivät liikkeen luovutuksen periaatteella vanhoina työntekijöinä maakuntien työntekijöiksi. Toteutuessaan kyseessä olisi Suomen historian suurin liikkeen luovutus, jossa lähes 200 000 työntekijän työnantaja vaihtuu.

Muutosjohtamiseen tulee resursoida

Liiton näkemyksen mukaan liikkeenluovutuksen tarkempi toteutustapa ja aikataulu tulisi koordinoida valtakunnallisesti. Tämä turvaisi alueellisen tasavertaisuuden ja selkeyttäisi uudistuksesta aiheutuvien kustannusten arviointia. Henkilöstön hyvinvointi tulee turvata varaamalla riittävästi resursseja muutosjohtamiseen. Henkilöstö tulee ottaa mukaan uusien toimintojen suunnitteluun ja muutoksen vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin tulee arvioida osana muutosprosessia.

Henkilöstöjohtamisen läpinäkyvyys kaikilla hallinnon tasoilla on keskeistä, jotta muutos onnistuisi, Mäkinen muistuttaa.

Lainsäädännön mukaisesta työntekijöiden työsuojelusta, työturvallisuudesta ja työterveydestä tulee huolehtia erityisen hyvin. Tätä voidaan edesauttaa hyödyntämällä valtakunnallisia asiantuntijaorganisaatioita, kuten Työterveyslaitosta, Työturvallisuuslaitosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä työeläkeyhtiöitä muutoksen aikana ja sen jälkeen.

Yksityisen sektorin toiminta ja reilu yrittäjyys on turvattava

Tulevat muutokset heijastuvat myös yksityisen ja kolmannen sektorin asemaan. Nämä toimijat täydentäisivät jatkossakin maakunnan tuottamia julkisen sektorin palveluja, mutta esimerkiksi palveluseteleihin liittyvä lainsäädäntö ja ulkoistamisen käytännöt päätetään vasta myöhemmin.

Uudistuksessa ei ole nostettu esille lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelua, eikä muitakaan pk-yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta hankittavia sote-palveluja, joiden hankinnasta ovat aiemmin vastanneet kunnat ja sairaanhoitopiirit. Ostopalvelukäytännöt on uudistuksessa suunniteltu suurten toimijoiden ja julkisen vallan käyttömahdollisuuksien näkökulmasta. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin paljon toimijoita, jotka eivät todennäköisesti pysty vastaamaan uudistuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Suomen Fysioterapeutit pitää tärkeänä, että lainsäädännöllä varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet harjoittaa terveydenhuollon yritystoimintaa ilman kohtuuttomia vaatimuksia ja lupamenettelyjä. Nykyisen esityksen sisältämiä palvelujen ulkoistamista vaikeuttavia tekijöitä tulee purkaa ja yksityisen sektorin tarjoamien sote-palvelujen pitkäjänteinen tuottaminen ja kehittäminen mahdollistaa. Nämä toimet mahdollistaisivat yritystoiminnan kehittämisen, turvaisivat asiakkaiden valinnanvapauden ja alueellisen tarjonnan säilymisen sekä toimivan, reilun kilpailuasetelman yritysten välillä.

Kilpailutusten sijaan tulisi kehittää vaihtoehtoisia palveluiden hankintatapoja, kuten Kelan valmistelussa oleva rekisteröitymismenettely, Mäkinen ehdottaa.

Ostopalveluhankinnan ei tule johtaa pk-yritysten näkökulmasta kasvavaan byrokratiaan ja kohtuuttomiin vaatimuksiin. Sen toteutuksessa tulee huomioida hankintalain kaikki mahdollisuudet, palveluiden käyttäjien valinnanvapauden toteutuminen ja yksityisesti tuotettujen palveluiden laadun painottaminen hankinnoissa. Palvelusetelijärjestelmä tulee uudistaa siten, että se tukee sujuvaa, kestävää ja pitkäjänteistä palvelujen hankintaa ja tuottamista.

 


Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ensimmäinen lakipaketti oli lausuntokierroksella syyskuuhun 2020 asti. Määräaikaan mennessä uudistusta kommentoivia lausuntoja jätettiin yli 800 kappaletta. Suomen Fysioterapeuttien lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan lausuntopalvelusta (www.lausuntopalvelu.fi).