2020-luvulla ikääntyneiden määrän on ennustettu kasvavan neljännesmiljoonalla. Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat, resurssit ja henkilöstörakenne eivät turvaa ikääntyvälle väestölle Suomen perustuslain edellyttämää riittävää palvelutasoa.
Yli 85-vuotiaista keskimäärin 18 % tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Tämä maksaa arviolta 55 000 € vuodessa henkilöä kohden. Etelä-Karjalassa kuntoutukseen panostaminen näkyy, siellä ympärivuorokautista hoitoa tarvitsee vain 13 % yli 85-vuotiaista. Mikäli koko Suomi yltäisi samalle tasolle, vähenisi hoidon tarve 7 500 henkilöllä vuodessa. Potentiaalinen kustannussäästö on yli 400 miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalassa on osoitettu, että kuntoutus vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Lainsäädännöstä ikääntyneiden subjektiivinen oikeus kuntoutukseen kuitenkin puuttuu, ja kuntoutuksen monista kanavista ikääntyneiden käytössä on vain yksi: perusterveydenhuolto. Monet kuntoutuspalvelut käynnistyvät erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joiden asiakkaista 10 % on yli 80-vuotiaita. Kelan kuntoutukseen pääsevät vain alle 65-vuotiaat.
Fysioterapia on perusterveydenhuollon suurin kuntoutuspalvelu, jota käyttää joka neljäs yli 85-vuotias kansalainen. Määrä on kasvanut 2010-luvulla, mutta on edelleen liian vähäinen. Jokaisen yli 85-vuotiaan tulisi olla fysioterapiapalveluiden piirissä. Tämä tarkoittaisi nykyisen asiakasmäärän nelinkertaistumista, 1 800 uuden fysioterapeutin palkkaamista ja noin 100 miljoonan euron lisäystä henkilöstökuluihin.
Vaihtoehtoisesti fysioterapia voidaan hankkia ostopalveluna, jolloin samalla summalla saadaan noin 10 fysioterapiakäyntiä jokaiselle yli 85-vuotiaalle. Suurelta kuulostava investointi tuottaa lopulta satojen miljoonien eurojen säästöt.
Investointi fysioterapiaan maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla saadaan vuosittain vähennettyä 2 000 ympärivuorokautisen hoidon tarvitsijaa (1,3 % yli 85-vuotiaista). Etelä-Karjalassa on huomattu, että jokainen lisäeuro kuntoutuksessa tuottaa kolme euroa säästöä. Lisäksi hoidon tarpeen vähentyminen helpottaa hoitajapulaa.
Ikääntyneiden kuntoutuksen vahvistaminen vaatii lainsäädännön uudistamista. Kuntoutukseen tulee olla subjektiivinen oikeus, joka turvaa ikääntyneen oikeudet kuntoutuspalveluihin kaikissa tilanteissa. Tämä voidaan mahdollistaa joko poistamalla Kelan kuntoutuslaista alle 65-vuoden ikärajoitus tai lisäämällä vanhuspalvelulakiin pykälä ikääntyneen oikeudesta saada kuntoutusta, jos kotona selviytyminen on uhattuna toimintakyvyn heikentymisen vuoksi.
Suomen Fysioterapeutit – Finland Fysioterapeuter ry
Edustajisto
