Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema täydennyskoulutusasetus astuu voimaan 1.4.2024. Liitto toimitti valmisteluryhmälle kehittämisehdotuksia jo työskentelyn alkaessa ja peräänkuulutti lausuntokierroksella vahvempaa ohjausta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Asetus jäi sisällöltään kuitenkin valitettavan suppeaksi.
Liitto on asetuksen valmistelussa korostanut jatkuvan oppimisen suunnitelmallisuuden merkitystä. Työelämässä on tärkeää säännöllisesti pohtia, millaista osaamista työtä tekevät asiantuntijat erityisesti tarvitsevat ja miten osaaminen on viisainta hankkia. Tästä syntyy jatkuvan oppimisen suunnitelma, johon kuuluu myös asianmukainen budjetointi.
–Tavoitteellisuus huomioitiin valmistelutyössä kiitettävästi, vaikka asia on lopullisessa asetuksessa hyvin tiiviisti kirjattu, kiittelee Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.
Työpaikoilla täytyy viimeistään nyt muodostaa käytäntöjä jatkuvan oppimisen suunnittelulle. Liiton ehdotuksena on kartoittaa osaamistarpeita säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain. Henkilöstön osallistaminen suunnitteluun on keskeistä ja työnantajien tulee huolehtia myös henkilöstön tasavertaisesta kohtelusta, etenkin eri ammattialojen välillä.
– Suunnittelu ei ole sitä, että kysytään henkilöstöltä mihin koulutuksiin kukakin haluaa tänä vuonna osallistua, Korpi korostaa.
Henkilöstön osallistumista täydennyskoulutukseen tulee jatkossa seurata aiempaa täsmällisemmin. Uuden asetuksen mukaan hyvinvointialueen tulee järjestelmällisesti seurata ja arvioida henkilöstön täydennyskoulutusta sekä täydennyskoulutusta koskevien suunnitelmien toteutumista. Seurannassa on arvioitava ainakin koulutuksen määrän riittävyyttä, koulutukseen osallistumista, koulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.
– On erittäin tärkeää, että jatkuvan oppimisen suunnitelmien toteutumista ja opitun tiedon jalkautumista arvioidaan säännöllisesti. Työpaikoilla tulee tietää, saadaanko täydennyskoulutukseen käytetyille varoille myös vastinetta, Korpi painottaa.
Asetus ei enää velvoita mitään tahoa kokoamaan täydennyskoulutukseen liittyvää tietoa valtakunnallisesti kattavaksi tietokannaksi. Tämä vaikeuttaa eri alueiden vertailua ja kokonaiskuvan hankkimista. Aiemmin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on koonnut tietoja yhteen, joskin julkaisut ovat olleet hyvin suppeita.
Asetukseen ei saatu sitovaa täydennyskoulutuksen minimimäärää. Asetuksessa todetaan, että henkilöstön tulee voida osallistua riittävästi ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään oman alan täydennyskoulutukseen. Liitto näkee minimimäärän puuttumisen ongelmallisena, koska silloin koulutusmäärärahat herkästi alibudjetoidaan.
–Sitova täydennyskoulutuksen minimimäärä olisi varmistanut sen, että jokainen ammattilainen pystyy ylläpitämään ammattiosaamistaan. Nykytilanteessa määrärahat ovat liian pieniä ja jakautuvat eri alojen kesken epätasaisesti, Korpi harmittelee.
Täydennyskoulutuksen kustannukset kuuluvan lähtökohtaisesti työnantajalle. Nykyinen asetus asettaa työnantajalle myös useita muita vastuita ja velvoitteita, mutta jättää käytännön tasolle paljon tulkinnanvaraa.
– Ilman täsmällistä sääntelyä on vaikea tulkita, mikä on riittävä määrä koulutusta. Jos työnantajan ja työntekijän näkemykset ovat kovin kaukana toisistaan, työntekijä on asiassa heikoilla, Korpi toteaa.
Liitto kannustaa fysioterapeutteja keskustelemaan aktiivisesti jatkuvan oppimisen suunnittelusta ja toteutuksen arvioinnista. Työpaikoilla kannattaa yhteisvoimin peräänkuuluttaa selkeää suunnittelua ja läpinäkyvää jatkuvan oppimisen tuloksellisuuden arviointia.
Lue myös: Täydennyskoulutuksen velvollisuudet ja vastuut
Liitto pohtii jatkotoimenpiteitä jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseksi.
– Meidän tulee nyt harkita, että laadimmeko oman suosituksen täydennyskoulutuksen vähimmäismäärästä. Tällöin fysioterapeuteilla olisi selkänoja tilanteissa, joissa työnantajat eivät täytä heille asetettuja velvoitteita. Lisäksi kannustamme sosiaali- ja terveysministeriötä aloittamaan nyt jo kaksi vuosikymmentä vanhan terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen päivittämisen, Korpi kertoo.
Uuden täydennyskoulutusasetuksen löydät täältä.
» 23.10.2023 Täydennyskoulutusasetus ei lunastanut kaikkia odotuksia
» 11.08.2023 STM valmistelee uutta täydennyskoulutusasetusta
» 08.08.2023 Jatkuva oppiminen vaatii kehittämistoimia
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
