Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan osalta vuosi 2023 jää näkyvästi historian kirjoihin. Pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus konkretisoitui vuoden alussa, kun 21 uutta hyvinvointialuetta aloittivat toimintansa. Uudistus pisti joillakin alueilla rakenteet täysin uusiksi, mutta samaan aikaan monissa fysioterapiayksiköissä työ jatkui kuten ennenkin.
Organisaatiomuutoksen nostattama pöly oli tuskin ehtinyt laskeutua, kun taloudellinen todellisuus iski vasten. Alueiden saama rahoitus ei yksinkertaisesti riitä tuottamaan kaikkea niiden vastuulle asetettua, ja syksyä kohti mentäessä edessä oli yt-neuvotteluiden suma. Edelleen kuitenkin vaikuttaa siltä, että leikkaustoimenpiteet eivät ole merkittävällä tavalla kohdistumassa fysioterapia- ja kuntoutushenkilöstöön.
Muutos ja kaikki sen mukanaan tuoma näkyi liiton asiantuntijoiden työpöydillä selvästi lisääntyneinä yhteydenottoina jäseniltä.
Samalla käytiin myös neuvottelua palkoista useammalla sektorilla. Kunta- ja hyvinvointialueiden osalta sopu syntyi maaliskuun lopulla. Viimeisenä ratkaisun saavutti yksityissektori kesälomien kynnyksellä. Neuvottelut sote-sopimuksen hinnoitteluliitteiden rakenteista jatkuivat läpi vuoden ja Suomen Fysioterapeutit oli tiiviisti työssä mukana.
Vuoden 2023 alusta lukien poistuneet Kela-korvaukset olivat ikävä isku fysioterapia-alan pienyrittäjille. Liitto ajaa vahvasti korvausten palauttamista ja onkin saanut toiveelleen varovaista vastakaikua.
Yksityisellä sektorilla tarjottavaa fysioterapiaa on tarkoituksenmukaista hyödyntää etenkin niiden terveysvaivojen ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa, jotka eivät vaadi diagnostisia tutkimuksia eivätkä lääketieteellistä tai moniammatillista hoitoa. Näitä ovat etenkin tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä monet muut kansansairaudet.
Näin ollen Kela-korvausta olisi tulevaisuudessa syytä myöntää sellaisesta yksityisen sektorin fysioterapiasta, jota toteutetaan sote-valvontalain tarkoittamalla tavalla terveyspalveluna. Korvausta ei pitäisi enää sitoa lääkärin laatimaan lähetteeseen, vaan asiakkaan tulee voida hakeutua suoraan fysioterapeutin vastaanotolle.
Kela-korvausten poistumisen myötä menetettiin samalla Kelan keräämä tilastotieto yksityisten terveyspalveluiden hinnoista. Tällä hetkellä mikään viranomaistaho ei tuota tätä tietoa, joten liitto keräsi jäsenkyselyn avulla valtakunnallista tietoa fysioterapiapalveluiden hinnoista.
Fysioterapian hinnat vaihtelivat sekä alueellisesti että palvelua tuottavan yrityksen mukaan. Edullisimmin fysioterapian olivat hinnoitelleet omassa toimitilassaan työskentelevät yksinyrittäjät ja korkeimman hinnan ilmoittivat alihankkijoina työskentelevät. Yleisesti ottaen fysioterapian hintakehitys on ollut 2010-luvulla jonkin verran muita terveydenhuollon avopalveluita hitaampaa.
Kevään eduskuntavaalien alla näytti vielä valoisalta. Päättäjät tuntuivat vihdoin hahmottaneen ennaltaehkäisevien toimien ja oikein ajoitetun kuntoutuksen kansanterveydelliset ja -taloudelliset vaikutukset. Näiltä osin myös Petteri Orpon johdolla tuotettu hallitusohjelma kääntyy plussan puolelle. Ohjelma vastaa kiitettävästi Suomen Fysioterapeuttien terveyspoliittisiin tavoitteisiin.
Sen sijaan hallitusohjelman sisältämät työelämätoimet olivat märkä rätti vasten koko työmarkkinoiden ja erityisesti palkansaajien kasvoja. Ohjelman sisältämät merkittävät heikennykset palkansaajien asemaan tuovat kyllä näennäisiä säästöjä, mutta niiden pitkän aikavälin käänteisvaikutukset on jätetty lähes huomiotta. Esimerkiksi niin sanottuun vientivetoiseen palkkamalliin siirtyminen uhkaa sementoida naisvaltaiset matalapalkka-alat ikuiseen palkkakuoppaan.
Akavan puheenjohtajisto tapasi pääministeri Orpon lokakuussa ja luovutti hänelle vetoomuksen, jossa esitettiin neuvotteluiden pikaista aloittamista, jotta työmarkkinat eivät ajautuisi kriisiin. Vastakaikua ei toistaiseksi ole saatu. Akava vaatii edelleen hallitukselta neuvotteluyhteyttä sekä keinoja osaamiseen perustuvaan kasvuun nykyisessä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa. Niiden avulla luotaisiin myös luottamusta ja tulevaisuudenuskoa.
Yrittäjien edunvalvontaa on viime vuosina vahvistettu enenevässä määrin akavalaisin yhteisvoimin. Akavalainen yrittäjäjärjestö AKY – Akavalaiset yrittäjät ry nosti toimintansa profiilia vuoden 2023 aikana ja huomioi aiempaa paremmin sote-alan yrittäjyyden. Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä on ollut tiiviisti toiminnassa mukana ja hänet valittiin vuoden 2023 lopulla yhdistyksen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Sote-yrittäjyys nousee myös Akavan yrittäjyysohjelmaan erillishuomiona vuoden 2024 kuluessa.
Edunvalvonnallisesti yrittäjien kannalta merkittäviä teemoja olivat vuoden 2023 aikana Kela-korvauksiin ja hankintoihin liittyvien asioiden lisäksi muun muassa yksityisten terveysjättien toiminta alihankkijoidensa sopimusten suhteen, hankintoihin liittyvän markkinavuoropuhelun kehittäminen (ns. monituottajamalli) sekä valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki.
Alkusyksystä saatiin hyviä uutisia Markkinaoikeudesta, jonne liitto oli vienyt kanteen Kelan kilpailutuksista. Oikeus asettui fysioterapeuttiyrittäjien puolelle ja katsoi Kelan toimineen hankintasäädösten vastaisesti hylätessään fysioterapiayrityksiä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarjouskilpailussa vuonna 2022.
Syksyn mittaan alkoi myös vaikuttaa lupaavasti siltä, että liitto saavuttaa yhden pitkään ajamistaan tavoitteista. Yrittäjille uusia markkinoita tarjoava fysioterapiapalveluiden kotitalousvähennysoikeus eteni eduskuntaan ja hyväksyttiin lopulta joulun alla. Muutos astui voimaan vuoden 2024 alusta lukien.
Liiton vuonna 2023 tuottamista materiaaleista keskeisiä olivat syksyllä julkaistu työnohjaussuositus sekä juuri ennen vuoden vaihdetta valmistunut fysioterapeuttien ammatillista pätevyyttä luokitteleva erityisasiantuntijuusmalli.
Työnohjaussuositus on lajissaan ensimmäinen kaikille fysioterapeuteille suunnattu suositus. Siinä tuodaan laajalti esille fysioterapian ominaispiirteitä sekä niihin liittyviä kuormitustekijöitä. Liiton näkemyksen mukaan jokaisella fysioterapeutilla, asiakasryhmästä riippumatta, tulisi olla mahdollisuus saada työnohjausta sitä halutessaan.
Erityisasiantuntijuusmalli helpottaa fysioterapeutin osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Sen tarkoituksena on vahvistaa fysioterapeutin urapolkua ja tukea palkkauksen, hankintapolitiikan ja fysioterapian markkinoinnin kehittymistä. Liitto myöntää jatkossa jäsenilleen hakemuksen perusteella erityispätevyyksiä ja erityisasiantuntijuuksia. Hakuprosessi käynnistyy myöhemmin tänä vuonna.
Järjestötoiminnan näkökulmasta vuosi 2023 käynnistyi juhlahumussa. Suomen Fysioterapeutit täytti 80 vuotta ja pitkää taivalta juhlistettiin maaliskuun lopulla Helsingissä fysioterapian juhlagaalassa. Juhlavieraiden joukkoon olimme saaneet muun muassa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin sekä vaalikiireidensä keskeltä kansanedustajat Sari Sarkomaan ja Noora Koposen. Lisäksi meillä oli suuri kunnia saada vieraaksemme maailman fysioterapiajärjestön Euroopan aluejärjestön puheenjohtaja Esther-Mary D’Arcy Irlannista.
Lämminhenkisen ja viihdyttävän illan kohokohdaksi nousi ensimmäisten fysioterapian elämäntyöpalkintojen luovuttaminen. Hetki oli koskettava ja yleisö osoitti seisten suosiotaan, kun lavalle astelivat varmasti kaikkien tuntemat alan konkarit, Sirkka-Liisa Karppi ja Eira Karvonen.
Juhlallisuuksien ohessa julkaisimme myös Laura Puron kirjoittaman historiateoksen “Olkaamme siis fysioterapeutteja”. Jokaisen fysioterapeutin lukulistalle kuuluva teos antaa monivivahteisen läpileikkauksen alan kehityksestä Suomessa. Rinnalla se kuljettaa liiton tarinaa ja muistuttaa siitä, miten tärkeää järjestäytyminen on. Fysioterapian asiaa ajavat vain fysioterapeutit itse – tämän historia on todistanut useammin kuin kerran.
Eikä asia tänäkään päivänä ole muuksi muuttunut. Suomen Fysioterapeutit on ainoa organisaatio Suomessa, joka ajaa fysioterapeuttien asiaa fysioterapian näkökulmasta. Kotimaan lisäksi alaa kehitetään laajojen kansainvälisten verkostojen kautta. Liiton kehittämisasiantuntija Katri Partanen toimii maailman fysioterapiajärjestö World Physiotherapyn Euroopan aluejärjestön hallituksessa ja tämän lisäksi järjestön työryhmissä on suomalaisia jäseniä.
