Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään on tulossa suuria muutoksia. Terveydenhuoltolaissa tavoitteina ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut sekä terveyspalvelujen saatavuuden että tehokkaan tuottamisen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi sote-organisaatioiden toiminta ja tehtävät tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti huomioiden koko hoitoketju ja ammattiryhmien osaaminen. Fysioterapeuttien tule-suoravastaanottotoiminta on terveydenhuoltolain tavoitteiden mukainen.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (tules) muodostavat neljänneksen perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki antaa fysioterapeutille oikeuden tehdä tehtäviä, joihin hän on saanut valmiudet koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella. Tule-suoravastaanotolla potilas voi hakeutua suoraan fysioterapeutille lääkärissä käynnin sijaan. Toimintatapa nopeuttaa ja sujuvoittaa tule-potilasvirtojen kulkua ja hallintaa tehokkaammaksi. Fysioterapeuttien osaamista hyödynnetään potilaan parhaaksi, potilaat saavat hoidon nopeammin ja sairauspoissalot sekä ennenaikainen eläköityminen vähenevät. Myös muut kustannukset vähenevät mm. jatkotutkimusten tarve vähenee ja tule-vaivojen vuoksi tehtävien lääkärikäyntien määrä vähenee, jolloin lääkärien aikaa vapautuu muuhun työhön.
Suomessa fysioterapeuttien tule-suoravastaanottotoimintaa on ollut julkisella sektorilla jo yli 10 vuoden ajan. Suomen Fysioterapeuttien 13.12.2018 julkaistun selvityksen mukaan suoravastaanottoa on käytössä yli 150 kunnassa ja noin 50 kunnassa sen käyttöönotto on suunnitteilla. Suoravastaanottotoiminta on otettu käyttöön osassa sairaanhoitopiirejä yhteistyössä koko alueen kesken esim. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.
» Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan nykytila Suomessa (liiton selvitys)
» Fysioterapia-lehden 7/2018 artikkeli aiheesta
Yksityisellä sektorilla potilas on aina voinut hakeutua suoraan fysioterapeutille ilman lääkärin lähetettä. Lähetteen merkitys on liittynyt lähinnä Kelan fysioterapiasta maksaman osakorvauksen saamiseen, mutta nykyisin ko. korvaus on hyvin pieni. Tämä toiminta eroaa julkisen sektorin tule-suoravastaanottotoiminnasta siten, että yksityisellä sektorilla työskentelevällä fysioterapeutilla ei ole oikeutta määrätä sairauslomaa tai suositella Käypä Hoito -suositusten mukaista kipulääkitystä käsikauppalääkkeille.
Kansainvälisten tutkimusten perusteella suoravastaanottotoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja sen on arvioitu saavan aikaan huomattavia säästöjä mm. Australiassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Potilaat, lääkärit ja muu henkilökunta sekä itse fysioterapeutit ovat olleet tyytyväisiä toimintatapaan. Potilasturvallisuuden ei ole todettu heikentyneen, sillä fysioterapeutit ovat tunnistaneet hyvin potilaiden vakavat terveydelliset tilat ja ohjanneet potilaan lääkärille tarvittaessa. Myös Suomessa viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat samoja kokemuksia ja tuloksia.
Ennen tule-suoravastaanoton aloittamista työnantajan tulee järjestää fysioterapeuteille täydennyskoulutusta suoravastaanottotoimintaa varten. Tähän mennessä järjestettyjen koulutusten laajuus ja sisältö ovat vaihdelleet valtakunnallisella tasolla. Suomen Fysioterapeutit ja Suomen Fysiatriyhdistys ovat yhteistyössä laatineet suosituksen fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutuksen hyvistä käytännöistä. Sen tarkoituksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvän lisäkoulutuksen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja läpinäkyvyyttä. Tässä suosituksessa on määritelty ne keskeiset sisällöt, jotka tulee kuulua fysioterapeuttien tule-suoravastaanottokoulutukseen. Suoravastaanottokoulutuksen tulee olla vähintään 15 opintopistettä. Suositusta päivitetään tarpeen mukaan toimintaympäristön muutokset huomioiden, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
» Suositus fysioterapeutin tule-suoravastaanottokoulutuksesta
Jo ennen tule-suoravastaanoton aloittamista tulee tehtävänkuvan- ja vaativuuden muutos huomioida palkkauksessa. KVTES:in mukaan tehtävän vaativuuden muutos tulee huomioida tehtäväkohtaisessa palkassa. Palkkojen tarkistukset ovat vaihdelleet paikkakunnittain huomattavastikin. Liiton suositus on, että suoravastaanotossa toimivilla fysioterapeuteilla tehtävänkuvan muutos tulee johtaa palkan tarkastukseen vähintään 350 eurolla.
Tule- suoravastaanottoa käynnistettäessä terveydenhuollon toimintaorganisaatiossa keskeisistä asioista tulee sopia kirjallisesti yhdessä hallinnon, lääkäreiden, esimiesten ja uusia tehtäviä vastaanottavien fysioterapeuttien kesken. Neuvotteluissa on hyvä olla mukana henkilöstön edustajana luottamusmies, jolla on perehtyneisyyttä työnjaon kehittämisen käytännön toteuttamiseen. Asioista tulee sopia ennen uusien työtehtävien vastaanottamista työyksikössä.
Palkkaus:
Työn vaativuuden muutos ja sen huomiointi, uusi tehtävänkuvaus, tehtäväkohtaisen palkan muutos.
Vastuukysymykset:
Työnantaja vastaa tehtäväsiirtojen vaatiman osaamisen, ammattitaidon ja lisäkoulutuksen varmistamisesta sekä delegointipäätösten tekemisestä. Mutta jokainen ammattihenkilö vastaa omasta työstään henkilökohtaisesti. Ks. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki.
Siirrettävät tehtävät ja niiden hoitovastuu:
Yhteisesti sovittu selkeä työnjako, kirjallinen tehtävänkuvaus. Mitä kaikkea sisältyy tehtäviin esim. sairausloman kirjoittaminen ja kuinka paljon, oikeus suositella kipulääkitystä jne.
Tarvittava lisäkoulutus ja perehdytys:
Nykyisen osaamisen tunnistaminen, tarvittavan osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen, kirjalliset ohjeet. Kieltäytyminen tehtävistä, joita ei hallitse. Pätevyyden ylläpitäminen säännöllisellä lisäkoulutuksella.
Fysioterapeutin mahdollisuus konsultoida lääkäriä tarvittaessa:
Konsultointikäytännöt, selkeästi kirjataan toimintatavat.
Työntekijäresurssien riittävyys:
Henkilöstömitoitusta pitää tarkastella muutoksessa koko työyksikön kannalta, vaikka kaikki eivät tekisi suoravastaanottoa. Työntekijöiden työhyvinvoinnista ja jaksamisesta on huolehdittava.
Henkilöstön suostumus uusien tehtävien vastaanottoon:
Ilman irtisanomisperustetta ei voi pysyvästi siirtää tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työsopimuksen mukaisista tehtävistä vrt. oma työsopimus. Täytyy myös olla riittävä osaaminen.
Muu henkilöstö:
Vaikutus muun hoitohenkilöstön toimintaan ja selkeä ohjeistus esim. miten ohjataan asiakas fysioterapeutille lääkärin sijaan. Muun henkilökunnan koulutus tarvittaessa. Työnjaon uudistamisessa on kyse koko työyhteisön toiminnan kehittämisestä.
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
