Kotikuntoutus käsitteenä voi tarkoittaa sisällöltään erilaisia toimintatapoja eri organisaatioissa. Käsite vaihtelee maittain ja alueittain. Esimerkiksi Norjassa toimintatapaa on kehitetty moniammatillisesti fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja sairaanhoitajien yhteistyönä ja sitä kutsutaan termillä hverdagsrehabilitering, eli arkikuntoutus. Ruotsissa yleinen termi on hemrehabilitering ja Iso-Britanniassa reablement.
Kotikuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn parantaminen ja säilyminen sekä elämänlaadun ja turvallisuudentunteen parantaminen niin, että kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Samalla vähennetään koti- ja laitoshoidon tarvetta ja viivästytetään ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.
Kotikuntoutuksen kohderyhmä ovat yleensä ikääntyneet ja sitä suunnataan uusille kotihoidon asiakkaille, sairaalasta kotiutuville asiakkaille, lisääntyneen kotihoidon määrän tarpeessa oleville asiakkaille ja joskus jopa kaikille kotihoidon asiakkaille.
Kotikuntoutusinterventio koostuu alkuarvioinnista, tavoitteiden asettelusta, kotikuntoutussuunnitelman teosta, kotikuntoutuksen toteutuksesta, loppuarvioinnista sekä jatkosuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisen järjestämisestä. Intervention aikana kartoitetaan ja järjestetään tarvittavat apuvälineet ja asunnonmuutostyöt. Fysioterapiassa painottuu usein lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu sekä apuvälineiden käytön ohjaus. Kuntoutusprosessin kesto on keskimäärin 4-6 viikkoa.
Kokonaisuudesta vastaa moniammatillinen ryhmä, jossa työskentelee fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä hoitoalan ammattilainen. Fysioterapeuteilla ja toimintaterapeuteilla on prosessissa ohjaava ja koordinoiva rooli erityisesti kotikuntoutussuunnitelman laatimisessa ja tavoitteiden asettamisessa. He myös kouluttavat kotihoidon työntekijöitä arvioimaan ja tukemaan asiakkaiden toimintakykyä sekä kuntoutuksen vaikutusta. Kotikuntoutus tapahtuu työnjaon ja asiakkaan yksilöllisen kokonaistilanteen mukaan yhteistyössä muiden asiakkaan tilanteeseen liittyvien toimijoiden ja läheisten kanssa.
Suomessa kotikuntoutusta toteutetaan jo monella paikkakunnalla, suurista kaupungeista esim. Helsingissä ja Tampereella. Myös laajemmilla alueilla on käytössä kotikuntoutusmalleja. Hyvä esimerkki on koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueella toteutettava kotikuntoutusmalli.
» Tutustu tarkemmin Eksoten malliin
Kukoistava kotihoito oli Sipilän hallituksen ikäihmisten ja omaishoidon kärkihanke, jossa suunniteltiin ja toteutettiin asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas ympärivuorokautisesti toimiva kotihoito. Kukoistavassa kotihoidossa ikäihmiset pärjäävät arvokkaasti ja turvallisesti kotonaan, kotihoidon henkilöstö voi hyvin ja palveluiden kustannuskehitys on hallinnassa. Kukoistava kotihoito on käytössä mm Keski-Suomessa.
» Tutustu tarkemmin Kukoistavaan kotihoitoon
Keski-Suomen Kukoistava kotihoito -hankkeessa kartoitettiin ja analysoitiin asiakaslähtöisiä toimintakyvyn arviointikäytäntöjä, vahvistettiin yksilöllisten tavoitteiden tunnistamista ja määrittämistä huomioiden ikääntyneen asiakkaan voimavarat ja lähiympäristö. Lähtökohtana oli kotihoidon henkilöstön yhteisen toimintakyky -käsityksen (ICF) rakentaminen ja omaksuminen.
Kotikuntoutuspalvelujen taloudellisista ja asiakkaiden toimintakykyyn sekä palvelutarpeeseen kohdityvista vaikutuksista on julkaistu Iso-Britanniassa ja pohjoismaissa jo useita raportteja. Raporttien tulokset osoittavat, että kotikuntoutuksen toteuttamisen kautta on saatu säästöjä aikaan, kotihoidon tarve on vähentynyt sekä asiakkaiden toimintakyky, itsenäisyys ja elämänlaatu on parantunut. Myös työntekijät ovat olleet tyytyväisiä.
Suomessa on tehty tutkimusta mm. Eksoten ja Kansaneläkelaitoksen KauKoIKÄ-hankkeessa, jossa selvitetään pitkäkestoisen fysioterapian vaikutusta kotona pärjäämiseen ja toimintakykyyn, kaatumisriskiin, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön.
» Lue lisää Kelan KauKoIKÄ-hankkeesta
