Asiakkaalla on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään on kunnioitettava, eikä hänen ihmisarvoaan saa loukata.
Asiakkaan äidinkieli, kulttuuri ja yksilölliset tarpeet on mahdollisuuksien mukaan huomioitava hoidossa ja kohtelussa.
Ihmisiä ei saa asettaa terveyspalveluissa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Kansalaisen on saatava riittävät terveyspalvellut riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu.
Asiakas voi itse valita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimipisteen. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein ja kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos asiakas oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella, esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.
Asiakkaalla on hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Asiakas tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata häntä aiemmin hoitaneen henkilön jatkohoitoon.
Kelan kuntoutusta saavilla henkilöillä on oikeus valita kuntoutuksen palveluntuottaja Kelan sopimustuottajista. Julkisen terveydenhuollon ostopalveluna tai palvelusetelillä hankitussa fysioterapiassa asiakkaalla ei sen sijaan ole valinnanvapautta.
Vakuutusyhtiöllä on niin ikään useimmiten oikeus ohjata asiakas valitsemalleen palveluntuottajalle, joko lain tai vakuutusehtojen perusteella.
» Lue lisää valinnanvapaudesta
Asiakkaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, käytävä läpi eri kuntoutusvaihtoehdot, niiden vaikutukset ja mahdolliset haittavaikutukset. Asiakkaalle on kerrottava kaikista merkityksellisistä hoitoon liittyvistä seikoista.
Lain mukaan asiakkaalle ei saa antaa tietoja, jos hän ei halua niitä. Tietoja ei myöskään saa antaa, jos lääkäri pitää ilmeisenä, että tietojen antamisesta voisi aiheutua vakavaa vaaraa asiakkaan hengelle tai terveydelle. Pelkkä epäily, että tiedot voisivat vahingoittaa asiakasta, ei kuitenkaan riitä syyksi olla antamatta tietoja.
Asiakkaan on ymmärrettävä häntä koskevien asiakastietojen sisältö. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa asiakkaan käyttämää kieltä tai asiakas ei voi aisti- tai puhevian vuoksi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkkaamisesta. Tietojen antamisesta on tehtävä merkintä asiakasasiakirjoihin. Jos tietoja ei ole annettu, asiakasasiakirjoihin on kirjattava tähän syy.
» Lue lisää asiakkaan asemasta ja oikeuksista
» Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Potilasasiavastaavan tehtävänä on auttaa asiakasta mahdollisissa potilasvahinko- tai reklamaatiotilanteissa. Potilasasiavastaavat työskentelevät 1.1.2024 alkaen hyvinvointialueilla, eikä yksityisten toimijoiden tarvitse enää järjestää potilasasiamiestoimintaa itse. Lue lakimuutoksesta lisää täältä.
Laissa säädetään potilasvakuutuksesta, joka on pakollinen kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimintayksiköille, sekä potilasvahinkojen käsittelystä. Potilasvahinkolain perusteella korvataan Suomessa annetusta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneita henkilövahinkoja. Liitto on hankkinut jäsenilleen potilasvakuutuksen ja ammatillisen vastuuvakuutuksen. Ks. tarkemmin vakuutukset.
Potilasvahinkotapauksissa löydät hyvät toimintaohjeet potilasvahinkokeskuksen verkkosivuilta.
Fysioterapiassa potilasvahingot ovat harvinaisia. Alla olevaan taulukkoon on koottu fysioterapian ja kuntoutuksen potilasvahingot vuodesta 2017 alkaen. Tiedot perustuvat Potilasvakuutuskeskuksen vuosiraportteihin.
Päivitetty 17.4.2024
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)