Laatutietoa myös kuntoutuksesta?
Syövän laaturekisteriä kehitetään parhaillaan. Tavoitteena on saada kansallisesti yhteneväistä laatutietoa syövän hoidosta, jonka perusteella hoitoa voidaan vertailla ja kehittää esimerkiksi hyvinvointialueilla. Entä kuntoutus?
Tällä hetkellä Suomessa ei valtakunnallisesti tilastoida tai kirjata nimenomaan kuntoutusta tai toimintakykyä edistäviä toimenpiteitä, vaan ainoastaan syövän hoitoprosessia, kertoo Syöpäjärjestöjen terveysosaston johtaja Marika Skyttä.
Hoito ja kuntoutus tarkastelevat sairastunutta ja hänen tervehtymistään eri näkökulmista. Vain hoitoprosessiin keskittyminen jättää aukon kokonaiskuvaan ja piilottaa sen, mitä esimerkiksi fysioterapia antaa potilaalle ja yhteiskunnalle.
Syöpää sairastavan kuntoutuksessa painottuu arjessa pärjääminen ja toiminta kyky hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Liikunnallinen kuntoutus auttaa esi merkiksi kivunhallinnassa, vähentää hoitojen haittavaikutuksia ja lisää elämän laatua. Fyysinen harjoittelu vaikuttaa sairauden etenemiseen ja syöpähoitojen tehoon.
Myös kuntoutuksesta tarvitaan laaturekisteritietoa, jotta alueilla voidaan kehittää kansallisesti yhdenmukaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita kuntoutustoimenpiteitä osana syövän hoitoprosessia.
Kenties jonain päivänä elämänlaatua sekä työja toimintakykyä arvioidaan yhteisillä, kuntoutujalähtöisillä PROMja PREMmittareilla, ja tiedot tallentuvat laaturekisteriin.
Huomiota tarvitaan myös nykyistä pidemmälle aikavälille, sillä kuntoutusprosessi etenee tavoitteellisesti. Tulevaisuudessa laaturekisterin kehittämisen ja tutkimustyön pitäisi ulottua myös siihen, millaisia seurauksia annetulla hoidolla ja kuntouksella on kuntoutujan arkeen ja toimintakykyyn hoitojen päätyttyä.
Toimintakykyyn liittyvät asiat ovatkin väistämättä keskeisiä syövän kaltaisessa sairaudessa. Suomen Syöpäpotilaiden kyselyyn vastanneista työikäisistä 92 prosenttia koki syövän ja syöpähoitojen vaikuttaneen heidän toimintakykyynsä.
Voimakkaimmin sairauden ja hoitojen koettiin vaikuttavan fyysiseen toimintakykyyn. Hälyttävää on, ettei kuntoutustarvetta ja kuntoutussuunnitelmaa oteta kyselyn perusteella systemaattisesti puheeksi. Vain noin neljännes vastanneista on hakeutunut kuntoutukseen sairastumisensa jälkeen. Otettaisiinko suunnitelma puheeksi, jos kuntoutus osattaisiin nähdä nykyistä paremmin osana syövän hoitoprosessia?
Suomessa on osaamista, mutta monin osin syöpäfysioterapia myös laahaa kansainvälisesti vertailtuna. Toiveita paremmasta on. Parhaillaan valmistellaan myös kansallista syöpästrategiaa, jossa toivottavasti huomioidaan sairastavan toimintakyky nykyistä paremmin. Ainakin yksi työryhmistä keskittyy kuntoutukseen ja psykososiaaliseen tukeen.
Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi
