Katso myös:

» Uutiset työehtosopimusneuvotteluista ja palkankorotuksista
» KT: SOTE-sopimuksen uudet palkkahinnoitteluliitteet 2024

Suomen Fysioterapeuttien varsinaisena jäsenenä olet akavalaisen työmarkkinaedunvalvonnan piirissä. Kattojärjestömme Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n jäsenenä neuvottelemme työelämään liittyvistä asioista Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen kautta. 

Työehtosopimukset 

Julkisella sektorilla sekä yliopistosektorilla sopimuksista neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, jonka toimielimissä olemme mukana. Työpaikalla tukenasi ovat JUKOn luottamusmiehet. Kaikki julkisella sektorilla työskentelevät ovat kattavasti työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. 

Yksityissektorilla terveyspalvelualan omasta työehtosopimuksesta neuvottelee ammatillisesti laajin terveyspalvelualan neuvottelujärjestö Terveyspalvelualan Unioni, joka edustaa neuvotteluissa kaikkia kahdeksaa jäsenjärjestöään. Toisena neuvotteluosapuolena on Hyvinvointialan liitto HALI ry. Terveyspalvelualan työehtosopimusta sovelletaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä Unionin jäsenliittojen jäseninä oleviin työntekijöihin terveydenhuoltoalan yksityisissä toimipaikoissa.  

Terveyskylpylöissä, kuntoutuslaitoksissa, sairaaloissa sekä lääkäri- ja työterveysasemilla sekä niihin kuuluvissa laboratorio-, röntgen-, muiden lääketieteellisten tutkimuslaitosten ja fysikaalisten hoitolaitosten palveluksessa oleviin fysioterapeutteihin saatetaan lisäksi soveltaa alan yleissitovaa työehtosopimusta. 

Tukea myös työehtosopimusten ulkopuolella 

Fysioterapia-alalla ei ole kaikkia työnantajia automaattisesti sitovaa työehtosopimusta. Jos työsuhteessasi ei noudateta mitään työehtosopimusta, tai sovellettava sopimus on jonkin muuan alan sopimus, tukenasi ovat liiton kehittämisasiantuntijat ja juristi. 

Vaikka työpaikalla ei noudatettaisi mitään työehtosopimusta, työntekijät voivat valita edustajakseen luottamusvaltuutetun, joka on apuna työpaikalla. Myös työsuojeluvaltuutetun puoleen kannattaa kääntyä erityisesti työsuojeluasioissa. 

Vuoden 2022 neuvottelutulos pähkinänkuoressa 

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT solmivat vaikean neuvottelukevään päätteeksi kesäkuussa 2022 kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset vuosiksi 2022–2025. Sopimuskokonaisuus perustui sovittelulautakunnan ehdotukseen. 

Sote ry (Tehy ja Super) kieltäytyi kesäkuussa allekirjoittamasta sopimusta, jolloin se menetti samalla asemansa pääsopijajärjestöjen joukossa. Tilanne muuttui jälleen 3.10., jolloin myös Sote ry hyväksyi valtakunnansovittelijan kesäkuisen ehdotuksen sellaisenaan. 

Muiden 3.10. mukaan tulleiden täydennysten, kuten joutuisan ruokailun ja Covid-tuen kohdentumisen osalta tilannetta ja lisäneuvotteluiden tarvetta kartoitetaan vielä. Joutuisa ruokailu on toteutumassa yleistyöajassa 6.3.2023 lukien, mutta esimerkiksi sen suhdetta muihin työaikamuotoihin selvitetään. Tiedotamme asiasta lisää myöhemmin. 

Ratkaisuun sisältyvistä palkankorotuksista yleiskorotukset maksetaan kaikille, mutta paikalliset järjestelyerät kohdennetaan erikseen käytävien paikallisten neuvotteluiden perusteella vain osalle työntekijöistä. Mikäli asiasta ei päästä sopuun neuvottelemalla, työnantajalla on viime käden oikeus päättää erien kohdentamisesta. Lisäksi ratkaisu sisältää keskitettyjä järjestelyeriä, joiden kohdentamisesta päätetään keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Sopimuksen ydinkohdat 

• Sopimuskausi alkaa takautuvasti 1.5.2022 ja se jatkuu 30.4.2025 saakka. Neuvottelutulos koskee kunta-alan sopimuksia: KVTES, SOTE-sopimus, OVTES, LS, TS sekä TTES. 
• Palkankorotukset: KVTES, 2 %:n yleiskorotus 1.6.2022 sekä enintään 2300 euroa kuukaudessa ansaitsevilla 46 euroa. Seuraavina vuosina: 1,5 % 1.6.2023, 1,5 % 1.6.2024. Lisäksi 0,5 %:n keskitetty järjestelyerä 1.10.2022 sekä paikalliset järjestelyerät: 0,4 % 1.6.2023 ja 0,4 % 1.6.2024. Korotusten suuruuteen liittyi vuosina 2023 ja 2024 perälauta: mikäli verrokkialojen (teknologiateollisuus, kemian perusteollisuus sekä auto- ja kuljetusala) työehtosopimusten kustannusvaikutus ylittää korotusten yhteismäärän 1,9 %:a, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen erään. Katso vuosien 2023-2024 korotukset täältä.
  
• Palkkaohjelma: Viisivuotinen palkkaohjelma ajoittuu vuosille 2023–2027 ja koskee kaikkia sopimusaloja, myös hyvinvointialueiden uutta HYVTESiä. Palkkaohjelman suuruus on sovintoehdotuksen mukaisesti yhteensä 5 prosenttia eli 1.6.2023 paikallinen järjestelyerä 1,2 %, 1.2.2024 keskitetty järjestelyerä 0,4 %, 1.6.2024 paikallinen järjestelyerä 0,6 %, 1.6.2025 paikallinen järjestelyerä 0,8 %, vuonna 2026 paikallinen järjestelyerä 0,8 % ja vuonna 2027 paikallinen järjestelyerä 1,2 %. Tästä poiketen on mahdollista, että keskitettyjä järjestelyeriä olisi kaksi yhden sijasta. 
• Yhdenvertaisuus: Erillissopimuksen soveltamisalasta riippumatta työnantaja on velvollinen kohtelemaan samaa tai samankaltaista työtä tekeviä työntekijöitä yhdenvertaisesti. KT ohjeistaa työnantajia samapalkkaisuusperiaatteesta. Eli työnantajien vastuulla on linjata, miten palkankorotukset maksetaan järjestäytymättömille sekä Tehyn ja SuPerin jäsenille (tilanne ennen 3.10.). 
• Perhevapaamääräykset: Palkallinen raskausvapaakausi on 40 päivää. Lisäksi kummallekin vanhemmalle maksetaan palkallista vanhempainvapaata 32 päivää. Näitä määräyksiä sovelletaan yhdenvertaisesti erilaisiin perheisiin. Uusia perhevapaamääräyksiä aletaan soveltaa, kun lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen. Perhevapaiden osalta siirrytään sukupuolineutraaliin terminologiaan 1.8.2022 lähtien. 
• Omaishoitovapaa: Työntekijällä on oikeus viiden päivän ajan palkattomaan omaishoitovapaaseen 1.8.2022 alkaen.
• Pääsopimus: JUKOn irtisanomaa aiempaa kunnallista pääsopimusta noudatetaan sen voimassaoloajan eli 11.11.2022 asti. Sovintoehdotuksen mukainen Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus sitoo osapuolia heti, ja sitä aletaan soveltaa 11.11.2022 lukien. Pääsopimusta voidaan muuttaa vain erillissopimuksen tehneiden osapuolten suostumuksella, ja rinnakkaisia pääsopimuksia ei voida solmia. 
• Muita sitoumuksia: Erillissopimuksen soveltamisalalla ei tehdä myöskään työ- tai virkaehtosopimuksia, elleivät osapuolet erikseen niin sovi. KT ei anna kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille tai hyvinvointiyhtymille valtuutusta tehdä työ- tai virkaehtosopimuksia. KT ei myöskään anna näille työnantajille määräystä erillissopimusta paremmista palvelussuhteen ehdoista, ellei siitä sovita JUKOn ja JAUn kanssa. KT informoi Sote ry:n kanssa käymistään neuvotteluista ja niiden etenemisestä JUKOa ja JAUta. 
• Turvalausekkeet (tilanteessa ennen 3.10.): Sopimus sisältää turvalausekkeen, jota sovelletaan SOTE-sopimuksen, KVTES:n liitteen 5 (vaka) sekä OVTESin osio G:n (vaka) henkilöstön osalta, jos Sote ry:tä koskevassa ratkaisussa palkankorotukset ja muut kustannusvaikutteiset ratkaisut ovat erillissopimuksessa sovittuja suurempia. Tässä tapauksessa samat palkankorotukset ja kustannusvaikutteiset ratkaisut ulotetaan koskemaan turvalausekkeen soveltamisaloilla olevaa henkilöstöä. Myös tässä neuvotteluratkaisussa mahdollisesti olevat tekstiheikennykset voivat tulla voimaan vain JUKOn ja JAUn suostumuksella.
• Irtisanomismahdollisuus (tilanteessa ennen 3.10.): JUKOn, JAUn ja KT:n erillissopimus pitää sisällään myös irtisanomismahdollisuuden kesken sopimuskauden 2022–2025. Tätä on mahdollista soveltaa, mikäli Sote ry:tä koskevassa ratkaisussa palkankorotukset ja muut kustannusvaikutteiset ratkaisut ovat erillissopimuksessa sovittuja suurempia. Soveltamisaloja ovat KVTES, OVTES, LS, TS, TTES sekä 1.1.2023 lukien HYVTES. Päättymisajankohdasta riippumatta palkansaajille maksetaan vuoden 2024 sopimuskorotukset ja palkkaohjelmaerät. 

Pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen ja työelämän kehittämistä koskeva yhteistyösopimus eivät pääty, vaikka työ- ja virkaehtosopimukset irtisanottaisiin.