Koulutuspolitiikka

Suomen Fysioterapeutit katsoo, että paras keino vahvistaa fysioterapeuttien ja fysioterapeuttiopiskelijoiden asemaa on luoda Suomeen uusia työpaikkoja ja parantaa kansalaisten tietoisuutta fysioterapiasta. Työpaikkojen lisääminen tasaa työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen epäsuhdan ja luo toimialalle työntekijän ja pk-yrittäjän markkinat.

Liitto tarkastelee koulutuspolitiikkaa alan työllisyyden, palkkatason, yrittäjyyden edellytysten sekä kansalaisten fysioterapian tarpeen välisen vuorovaikutuksen kautta, tutkintokoulutuksen voimavaroja unohtamatta. Vastuullinen koulutuspolitiikka parantaa fysioterapeuttien ja fysioterapeuttiopiskelijoiden asemaa ja turvaa kansalaisille tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset fysioterapiapalvelut.

Tutkintokoulutuksen haasteet

Fysioterapeuttikoulutus on muiden alojen tapaan kärsinyt koulutusmäärärahojen leikkauksista. Lähiopetus on vähentynyt ja yhä suurempaan rooliin noussut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö (TKI) luo lukukausiin epäsäännöllistä kuormitusta, niin opettajille kuin opiskelijoillekin.

Korkeakoulujen opetushenkilöstö on viime vuosina vähentynyt ja opiskelijoiden ryhmäkoot ovat kasvaneet, heikentäen edellytyksiä opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen ja monipuolisten opetusmenetelmien käyttöön. Opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saaminen on muodostunut ongelmaksi. Huolta on herättänyt myös nykyisen rahoitusmallin vaikutus valmistuvien opiskelijoiden osaamistasoon. Opiskelijoiden tyytyväisyys fysioterapian koulutusohjelmiin on kuitenkin säilynyt melko hyvällä tasolla.

Työpaikkoja on syntynyt liian vähän

Viimeiset kaksikymmentä vuotta fysioterapeutteja on valmistunut enemmän kuin eläköitynyt. Opiskelupaikkojen määrä on kasvanut, vaikka työttömiä fysioterapeutteja on jatkuvasti ollut enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Alalla on vallinnut työnantajien markkinat, eli fysioterapeutit ovat joutuneet kilpailemaan työpaikoista, kun taas työnantajilla on ollut paljonkin valinnanvaraa runsaan työnhakijamäärän ansiosta. Työnantajan markkinoilla palkkatason korjaaminen on vaikeaa.

Työpaikkoja on syntynyt lähinnä julkiselle sektorille. Yksityisellä sektorilla hankintapolitiikan ongelmat sekä monet muut muutokset ovat painaneet fysioterapian hintatasoa alas, heikentäen fysioterapiayritysten toimintamahdollisuuksia. Työllistävien yritysten määrä on romahtanut kuluneen viiden vuoden aikana.

Työpaikkojen vähyys on johtanut pakkoyrittäjyyteen ja alan vaihtoon. Pakkoyrittäjyys on omiaan polkemaan fysioterapian hintatasoa, koska alihintaan palveluita myyvät kokemattomat ammatinharjoittajat vaikeuttavat kaikkien fysioterapiayritysten toimintaa ja aiheuttavat alalle vahinkoa etenkin julkisten hankintojen yhteydessä. Muille aloille siirtyvät voivat puolestaan hämärtää rajaa esimerkiksi fysioterapian ja liikuntapalveluiden välillä, heikentäen kansalaisten käsitystä fysioterapiasta. Tämä on omiaan heikentämään yksityisen sektorin asiakashankintaa ja fysioterapiapalveluiden myyntiä.

Ratkaisu ei ole opiskelijamäärien vähentäminen

Yksinkertainen ja monen ammattijärjestön ehdottama ratkaisu tilanteeseen on opiskelupaikkojen vähentäminen. Tällöin alalle valmistuisi vähemmän fysioterapeutteja kuin eläköitymisen kautta poistuu, ja avoimiin työpaikkoihin riittäisi vähemmän hakijoita. Työnhakijoilla olisi tällöin mahdollisuus vaatia korkeampaa palkkaa ja näin parantaa omaa ansiotasoaan. Työnantajan markkinoista siirryttäisiin työntekijöiden markkinoihin. Samalla fysioterapeuttien määrä kuitenkin vähentyisi ja kansalaisten voisi olla vaikeampaa saada tarvitsemiaan palveluita. Esimerkiksi puhe- ja toimintaterapissa ammattilaisista on pulaa ja tämä näyttäytyy huomattavana vaikeutena päästä palveluiden piiriin. Ammattilaisten edunvalvontaa asiakkaiden kustannuksella voidaan pitää epäeettisenä.

Suomessa on suuri tarve fysioterapialle. Pelkästään fysioterapeutin tule-suoravastaanoton laajentaminen tarkoituksenmukaiselle tasolle vaatii yli 2 300 fysioterapeutin palkkaamista terveyskeskuksiin tai työterveyshuoltoon. Verenkiertoelimistön sairauksien kuntoutuksessa noin puolet sairastuneista jää tällä hetkellä kokonaan ilman fysioterapiaa, syöpään tai diabetekseen sairastuneista suurin osa.

Mielenterveysongelmien kuntoutuksessa pelkästään työikäisten potentiaalinen asiakaskunta on yli 100 000 kansalaista. Ikääntyneitä on tulevalla vuosikymmenellä neljännesmiljoona enemmän kuin tällä hetkellä ja valtaosa heistäkin tarvitsee fysioterapiaa.Kansanterveyden näkökulmasta olisi turmiollista vähentää fysioterapeuttien määrää nykyisessä tilanteessa. Fysioterapiasta hyötyviä asiakasryhmiä on useita, joten potentiaali uusien työpaikkojen syntymiselle on hyvä.

Työpaikkoja tarvitaan lisää

Terveydenhuoltoon on välttämätöntä tehdä merkittäviä uudistuksia. Jokainen valmistunut fysioterapeutti tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukseen. Ongelmat kulminoituvat siihen, että julkiselle ja yksityiselle sektorille ei synny riittävästi työpaikkoja, eikä terveydenhuollon organisaatioissa ole fysioterapeutille selkeää urapolkua. Yksityisellä sektorilla poukkoileva hankintapolitiikka, korkeat palkan sivukulut ja pakkoyrittäjyys ovat luoneet epävakautta ja toiminnan kannattamattomuutta, vaikeuttaen mahdollisuuksia investointeihin, kasvumahdollisuuksiin sekä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Yritysten ketjuuntuminen ei ole sekään lisännyt yksityiselle sektorille työpaikkoja.

Valtaosa fysioterapiayksiköistä on sektorista riippumatta aliresursoituja ja ylityöllistettyjä. Tämä vaikeuttaa opiskelijoiden harjoittelupaikkojen järjestämistä sekä yritysten TKI-toimintaa, heikentäen edellytyksiä työelämän ja korkeakoulujen yhteistyölle. Asiakkaat eivät aina saa riittävästi fysioterapiaa, eikä vaikuttavan terapiatyön tekemiselle ole mahdollisuuksia, jos resurssit ovat kroonisesti riittämättömiä.
Suomen Fysioterapeutit katsoo, että paras keino vahvistaa fysioterapeuttien ja fysioterapeuttiopiskelijoiden asemaa on luoda Suomeen uusia työpaikkoja ja parantaa kansalaisten tietoisuutta fysioterapiasta. Työpaikkojen lisääminen tasaa työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen epäsuhdan ja luo toimialalle työntekijän ja pk-yrittäjän markkinat.

Kansalaisten tietoisuuden lisääminen tuo alalle lisää asiakkaita ja uusia asiakaskuntia, parantaen fysioterapiayritysten toimintaedellytyksiä. Työpaikkojen ja yritysten lisääminen lisää myös opiskelijoiden harjoittelupaikkoja. Työpaikkoja lisäämällä voidaan parantaa asiakkaiden oikea-aikaista palveluihin pääsyä, joka ehkäisee esimerkiksi pitkiä sairauslomia, työkyvyttömyyseläkkeitä, syrjäytymistä sekä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

Parantamalla suomalaisten työ-, opiskelu- ja toimintakykyä voidaan yhteiskunnallisissa kustannuksissa säästää satoja miljoonia euroja.

» Lue aiheesta tarkemmin liiton koulutuspoliittisesta mietinnöstä

Koulutuspolitiikka

Juho Korpi

Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)

juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi

» Lähetä suojattu sähköposti