Pääministeri Petterin Orpon ennästyspitkien hallitusneuvotteluiden tuloksena syntynyt hallitusohjelma sisältää runsaasti toimia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Hallitusohjelmasta on tunnistettavissa valtaosa liiton tekemistä ehdotuksista. Tulevalla hallituskaudella on hyvät edellytykset vahvistaa fysioterapian asemaa ja parantaa kansalaisten pääsyä fysioterapiapalveluihin. Tähän analyysiin on koottu keskeisimmät hallitusohjelman kirjaukset liiton terveyspoliittisia tavoitteita mukaillen.

Jokainen nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi

Liitto on pitänyt tärkeänä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastukseen ja että poliittisella päätöksenteolla varmistetaan, että jokainen nuori voi hyvin ja liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Fyysinen aktiivisuus tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Hallitus aikoo laatia kaikki hallinnonalat kattavan kansallisen liikunnallisen elämäntavan ja toimintakykyohjelman. Lisäksi luvataan turvata jokaiselle nuorelle vähintään yksi harrastus. Fysioterapeuttien sisällyttäminen oppilashuoltoon on niin ikään mahdollista, sillä hallitus aikoo päivittää säädökset neuvolan, kouluterveydenhuollon ja muiden ikäryhmälle tarkoitettujen palvelujen osalta lisäten palveluiden vaikuttavuutta.

Hallitusohjelman kenties positiivisin tavoite on liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Hallitus aikoo laatia liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollisen ohjelman, joka on on valtio­neuvostotasoinen ja sen toimeenpanoa ja seurantaa varten perustetaan ministeri­työryhmä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti ja vaikuttavimmat toimintamallit vakiinnutetaan. Liikunnallisuutta aiotaan lisätä mm. seuraavin toimenpitein:

• Vahvistetaan liikuntaosaamista eri koulutusaloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusaloilla.
• Liikunnan ja terveyden edistäminen huomioidaan poikkihallinnollisesti kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa. Elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa vahvistetaan sekä kunnissa että hyvinvointialueilla terveysteknologian mahdollisuuksia hyödyntäen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen kohdentumista arvioidaan kunnissa ja hyvinvointialueilla.
• Vahvistetaan päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista.
• Lisätään perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tuetaan kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöä työssään levittämällä toimivimpia käytäntöjä. Kannustetaan kuntia laajentamaan Liikkuvat-ohjelma kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin.
• Peruskoulun laajojen terveystarkastusten yhteydessä annetaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ja -ohjausta oppilaan MOVE!-tulosten perusteella.
• Selvitetään toisen asteen koulutuksessa liikunnan lisäämistä jokaviikkoiseksi oppiaineeksi. Edistetään kaikkien korkeakoulujen hakeutumista Liikkuva opiskelu -ohjelmaan.
• Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen lisätään osaksi kutsuntojen sisältöä.
• Työssä jaksamista tuetaan ottamalla liikkuminen keskeiseksi osaksi työkyvyn ja työelämän kehittämistä. Selvitetään työnantajien vaikuttavimmat keinot edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
• Selvitetään ja arvioidaan mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin. Selkiytetään liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi.
• Edistetään vanhusten toimintakykyä ja ehkäistään kaatumisia. Selvitetään mahdollisuus taata subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille. Otetaan käyttöön Sitran esittämä kotitalousvähennys, jolla edistetään yli 75-vuotiaiden toimintakykyä ja kotona pärjäämisen edellytyksiä liikunta- ja kuntoutuspalveluiden hankkimista helpottamalla.
• Tunnistetaan liikunta-alan yrittäjien mahdollisuudet toimia osana palvelutuotantoa.

Jokainen eläkeikäinen on toimintakykyinen

Liitto on esittänyt kuntoutuksen lisäämistä ikääntyneiden asumispalveluihin, ikääntyneiden kuntoutustakuuta sekä kuntoutuspalveluiden kotitalousvähennystä. Päättäjien tulee varmistaa, että jokainen eläkeikäinen on toimintakykyinen ja että kuntouttavaa työotetta edellytetään kaikissa asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa.

Hallitus aikoo varmistaa, että ikääntyneiden palvelut toteutuvat yksilöllisesti, tarpeenmukaisesti sekä yhdenvertaisesti. Hallitus lupaa turvata oikea-aikaiset ja riittävät kotihoidon-, palvelu- ja yhteisöllisen asumisen sekä ympärivuorokautisen hoidon palvelut ikääntyneiden yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kuntoutustakuuta ikääntyneille ei ole luvassa, mutta kuntouttavan hoitotyön osaamista on tarkoitus kehittää ja huomioida kuntouttavan hoitotyön merkitys toimintakyvyn säilymisessä. Hallituskauden aikana on keskeistä teroittaa päättäjille fysioterapian ja kuntouttavan hoitotyön välistä eroa.

Hallitus aikaa laajentaa palvelusetelit kotikuntoutukseen ja selvittää kuntoutuksen kotitalousvähennyksen mahdollisuuksia. Tämä parantaa yritysten mahdollisuuksia keskittyä kotikuntoutuksen tuottamiseen. Hallitus lupaa päivittää laatusuositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, painottaen uusissa suosituksissa palvelujen vaikuttavuutta. Laatusuosituksissa on tärkeää nostaa esille kuntoutuksen ja fysioterapian mahdollisuuksia säästää kalliissa hoitopalveluissa ikääntyneiden toimintakykyä parantamalla.

Hallitus ei aio saattaa vanhuspalveluiden 0.7 henkilöstömitoitusta voimaan. Nykyinen mitoitus 0.65 työntekijää asukasta kohden jää voimaan vuoteen 2028 saakka. Lisäksi hallitus haluaa varmistaa, että asiakkaiden hoidon ja hoivan tarvetta vastaavan henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi hyödynnetään kaikki laissa hyväksytyt työntekijäryhmät. Toimet voivat lisätä riskiä fysioterapeuttien käyttöön hoitotyössä.

Ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen on nähty keskeiseksi keinoksi vähentää vanhuspalveluiden tarvetta. Kuntouttavaan hoitotyöhön lisäksi varsinaisia kuntoutuspalveluita ei ole nostettu esille kustannusten hillitsemisen keinona, joten hallituskauden aikana on aktiivisesti korostettava fysioterapian mahdollisuuksia parantaa ikääntyneiden toimintakykyä ja siten vähentää kalliiden hoitopalveluiden kustannuksia.

Kansalaisten keho ja mieli jaksavat työssä

Liiton tavoitteena on, että kaikki tuki- ja liikuntaelinvaivat ohjataan ensin fysioterapeutin suoravastaanotolle, fysioterapia on osa mielenterveyden kuntoutusta ja työterveyshuollossa tunnistetaan työkyvyn ongelmat riittävän varhaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopolkuja tulee kehittää kustannustehokkaammiksi luopumalla vähähyötyisestä oidosta ja lisäämällä näyttöön perustuvaa toimintaa, kuten kuntoutusalan asiantuntijoiden suoravastaanottoja.

Hallitus haluaa vahvistaa sote-palveluiden saatavuutta, kustannusvaikuttavuutta, laatua sekä jatkuvuutta. Tarkoituksena on ottaa käyttöön yhdenmukaisesti arvioituja, vaikuttavia ja kustannusvaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Soten palveluvalikoimaa aiotaan ohjata lainsäädännöllä ja vähähyötyisestä hoidosta aiotaan luopua. Hoito- ja palveluketjuja kehitetään laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi.

Hallitus lupaa useita toimia mielenterveyden ongelmien ratkaisemiseksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, kiinnittäen erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön lasten ja nuorten toiminnassa. Liikunnallisen kuntoutuksen hyödyntämiselle mielenterveyden kuntoutuksissa on hyvät edellytykset, sillä fysioterapeutin toteuttama liikunnallinen kuntoutus on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi mielenterveyden kuntoutuksen keinoksi nimenomaan perustasolla. Hallitus on lisäksi halunnut lisätä matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta ja kehittää varhaisen mielenterveyden tukemisen koulutusta myös osaksi muiden ammattiryhmien koulutusta.  

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksen parantamiseksi ei suoraan löydy keinoja hallitusohjelmasta, mutta hallitus lupaa keskittyä kivusta kärsivien hoidon ja kuntoutuksen parantamiseen. Hallitus aikoo lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kivunhoidon osaamista ja varmistaa kivunhoidossa ennaltaehkäisevän toiminnan, hoidon jatkuvuuden, moniammatillisen toiminnan sekä hoidon porrastuksen. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan edistämiselle on hyvät edellytykset, koska suoravastaanotto on sekä vaikuttavaa että kustannusvaikuttavaa.

Hallitus lupaa lukuisia toimia kansalaisten työkyvyn tukemiseksi. Työterveyspalveluita aiotaan vahvistaa ja hoidon tarpeen tunnistamista ja hoitoon ohjaamista aikaistaa. Sairauspoissaolojen syntymistä ja pitkittymistä ennaltaehkäistään. Liikunnan lisäämisen merkitystä osana työhyvinvointia korostetaan. Hallitus aikoo myös valmistella useamman vuoden mittaisen, myös ikääntyneitä koskevan, työkykyohjelman työssä jaksamisen parantamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi.

Hallitusohjelma antaa hyvät edellytykset parantaa työkyvyn ongelmien varhaista tunnistamista ja kehittää työfysioterapeuttien asemaa työterveyshuollon ammattihenkilöinä. Hallitus aikoo edistää työikäisten mielen hyvinvointia ja kehittää varhaisen tuen ja hoidon palveluja, mukaan lukien lyhytpsyko­terapian sisällyttämistä työterveyshuoltoon. Tämä mahdollistaa myös fysioterapeuttien laajemman hyödyntämisen mielenterveyskuntoutuksessa. 

Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus turvataan ja alan vetovoimaa vahvistetaan

Liitto on korostanut kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen turvaamista nykyistä rahoitusvajetta korjaamalla. Huomiota tulee kiinnittää etenkin opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen saatavuuteen. Lisäksi kuntoutusalan vetovoimaa on vahvistettava palkkauksen epäkohtia korjaamalla ja yrittäjyyden edellytyksiä, erityisesti oikeudenmukaista hankintapolitiikkaa, kehittämällä.

Hallitus on sitoutunut opiskelupaikkojen lisäämiseen, mutta korkeakoulujen rahoitusmallia arvioidaan vain niiltä osin kuin muutoksilla voidaan parantaa korkeakoulujen kannustimia varmistaa, että opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa. Hallitus sitoutuu kuitenkin lisäämään työssä tapahtuvaa oppimista. Urapolkumalleja ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia aiotaan kehittää, samoin yrittäjyyden mahdollisuuksia. Sote-alan johtaminen nähdään niin ikään tärkeänä kehittämiskohteena.

Hallitusohjelmassa tietoon ja tutkimukseen perustuvat toimet nousevat kuitenkin varsin vahvasti esille. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöön­oton tehostamiseksi hallitus aikoo panostaa kansallisen arviointiosaamisen ja päätöksenteon vahvistamiseen, laatu- ja vaikuttavuustietotuotantoon, suositusten kehittämiseen ja niiden vakiinnuttamiseen palvelujärjestelmään. Hallitus lupaa myös tehostaa systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannus­vaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä. Toimenpiteiden saavuttaminen vaatii vähintäänkin olemassa olevan rahoituksen keskittämistä sote-alalle. 

Muita kiinnostavia huomioita hallitusohjelmasta

Hallitus aikoo mahdollistaa kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan kolmen kuukauden välein sekä valinnan tekemisen digitaalisesti. Aiemmin hoitopaikan on voinut vaihtaa vuoden välein.

Hallitus aikoo selvittää perusterveydenhuollossa ”ammatinharjoittajan mallia”. Tiedossa ei ole, mitä tällä tarkalleen tarkoitetaan.

Hallitus aikoo selkiyttää kuntien ja hyvinvointialueiden vastuun työnjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Hallitus aikoo uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön.

Hallitus aikoo selvittää ns. puoskarilainsäädännön ja esteettisten hoitojen sääntelyn mahdollisuutta.

Hallitus lupaa toteuttaa poikkihallinnollisesti ja yhdessä järjestöjen kanssa kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelman, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä. Lisäksi sitoudutaan kehittämään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen.

Hallitus pyrkii kannustamaan hyvinvointialueita panostamaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -kertoimen painoarvoa kasvatetaan nykyisestä.

Hallitus edellyttää, että hyvinvointialueet julkaisevat sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannuksensa valtio­varainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti alkaen vuodesta 2025.

Hallitus lupaa tukea täydennyskoulutuksen toteutumista ja parantaa mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.

Hallitus laajentaa kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden käyttöä ja aikoo luoda uusia tapoja lisätä työntekijöiden liikkumista työhyvinvoinnin parantamiseksi.