Terveys ei tarkoita sairauksien, vikojen tai vammojen puutetta. Jokainen meistä kokee elämänsä aikana kolhuja, mutta kenenkään ei tulisi jäädä niiden kanssa yksin. Suomessa meitä hoidetaan hyvin, mutta kuntoutetaan huonosti. Voisimme tehdä paljon enemmän oman terveytemme edistämiseksi, niin yksilöinä kuin kansakuntanakin.
Kunnallispolitiikassa työskennellään yksilön ja yhteisön tärkeimmässä rajapinnassa. Kuntatasolla onkin erinomainen mahdollisuus edistää kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä. Suomen Fysioterapeutit haluaa nostaa kuntavaalien teemoiksi liikkumisen edistämisen läpi elämänkaaren, fiksut terveyspalvelut, yhtenäisyyden ja esteettömyyden sekä hankintaosaamisen vahvistamisen.
» Liikkuvana läpi elämän
Riittävä liikunta lisää elinvuosia ja säästää miljardeja. Yli 30-vuotiaista vain yksi kymmenestä täyttää terveysliikuntasuosituksen. Alakouluikäisistä tähän yltää joka toinen, yläkouluikäisistä enää 17%. Liikkumattomuuteen ei ole enää varaa!
» Fiksut terveyspalvelut kaikille kuntalaisille
Oikea-aikainen ohjaus oikealle asiantuntijalle tuo säästöjä. Sairauksien hoito ja kuntoutuminen tehostuvat, mikä on myös eettisesti tarkasteltuna kansalaisoikeus. Fysioterapeutti on tuki- ja liikuntaelinvaivojen vahvin asiantuntija.
» Yhtenäinen ja esteetön kunta turvaa hyvinvointia
Liikunta- ja kuntoutuspalveluiden integrointi varmistaa kuntoutuspolun jatkumisen keskeytymättä terveyttä edistäviin palveluihin. Ympäristön tulee tukea fyysistä aktiivisuutta ja palveluiden olla saavutettavissa yksilön rajoitteista riippumatta.
» Osaamista hankintoihin
Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen palveluiden hankintaprosessin on oltava eettinen ja ekologinen. Hinta ei saa mennä laadun edelle ja inhimilliset tekijät on aina otettava huomioon.
Hoitoa tarvitsevia on Suomessa liikaa. Terveydenhuoltomme on keskittynyt sairauksien ja vammojen hoitoon, ei niiden ehkäisyyn. Terveyden edistäminen on yksi keskeinen keino vähentää hoitoa ja sosiaalipalveluita tarvitsevien määrää. Terveyttä edistävät palvelut tukevat kuntalaisten laadukasta elämää ja helpottavat alati kiristyvää kuntataloutta. Kuntoutuspalveluilla palautetaan työ- ja toimintakyky vamman tai sairauden jälkeen, ehkäistään sairauksien etenemistä ja mahdollistetaan ihmisarvoinen ikääntyminen kaikille kuntalaisille.
Koronavirus on kolhinut kansakuntaamme vuosikymmenen vaihteesta lähtien. Samaan aikaan kansansairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus ovat jääneet taka-alalle. Kansansairauksia ovat sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet, hengityselimistön sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, syöpä ja diabetes. Kevään 2020 poikkeusolot aiheuttivat hoidon viivästymistä ja moni kansalainen vältteli terveyspalveluiden käyttöä. Samaan aikaan kunnat joutuivat sulkemaan liikuntapaikkojaan ja liikunta-alan yritykset ja yhdistykset ajoivat nekin toimintaansa alas. Kansansairauksien keskeinen omahoito – liikunta ja fyysinen aktiivisuus – oli aiempaa vaikeammin toteutettavissa ja monen kuntalaisen osalta tutut liikuntarutiinit rikkoutuivat. Huoli taloudellisesta tilanteesta sekä omasta ja läheisten terveydestä vaikeuttivat osaltaan omasta terveydestä huolehtimista. Eristyneisyys ja sosiaalisten kontaktien väheneminen oli monelle henkisesti erittäin raskasta. Kuntoutuspalveluiden käyttäjät jäivät hekin yksin, koska kuntoutus ajettiin käytännössä alas kevään 2020 aikana.
Koronaviruspandemian taakse kätkeytyy mittavia terveyshaasteita, joihin kuntien ja kuntalaisten on reagoitava ajoissa. Kansansairauksien ennaltaehkäisevä työ on saatava nopeasti käyntiin. Lähtötilanne oli jo ennen koronavirusta haastava, koska suomalaisten fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä ja paikallaanoloa on liikaa.
Sekä työssä että koulussa istutaan liikaa ja liikutaan liian vähän. Vanhukset hoidetaan vuoteeseen, sairastuneet jäävät ilman kuntoutusta ja toimet syrjäytymisen ja yksinäisyyden torjumiseksi ovat olleet vuosia riittämättömiä.
Hyvinvointivaltion toimintaa voidaan arvioida sen mukaan, miten hyvin se huolehtii kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluvalikoiman rajaaminen on tarpeen taloudellisten voimavarojen riittävyyden varmistamiseksi. Kustannusten jatkuvaa kasvua on pyritty hillitsemään säästämällä kaikesta muusta paitsi kiireellisestä hoidosta, käytännössä esimerkiksi ennaltaehkäisevistä palveluista ja kuntoutuksesta. Todellista säästöä ei kuitenkaan synny, koska kansalaisten vähäinen fyysinen aktiivisuus, huonot ravitsemustottumukset ja päihteiden käyttö aiheuttavat vuosittain valtavan määrän kalliita kansansairauksia, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, syöpää, diabetesta ja hengityselimistön sairauksia.
Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa liian moni tarvitsee välttämätöntä, mutta kallista erikoissairaanhoitoa.
Sairaaloissa annettava hoito on Suomessa hyvää ja tehokasta, mutta sairaalan ovien ulkopuolella paljon jää tekemättä. Miten varmistetaan, että sairastunut säilyy jatkossa terveenä? Tai miten ehkäistään sairaalaan joutuminen ylipäätään? Miten ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä tai työikäisten työssä uupumista? Ja onko näillä Suomea pitkään vaivanneilla ongelmilla jotain yhteistä? Meidän mielestämme on.
