Suomen Fysioterapeuttien terveyspoliittisiin tavoitteisiin kuulunut kuntoutuksen kotitalousvähennys hyväksyttiin eduskunnassa 29.11.2023. Kotitalousvähennys laajenee kotona tuotettuun fysio- ja toimintaterapiaan 1.1.2024 . Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on väliaikaisen korotuksen ajan 3 500 euroa ja työn osuudesta voidaan vähentää 60 prosenttia. Yritykset voivat hakea kotitalousvähennystä myös asiakkaidensa puolesta.
» Lataa esite kotitalousvähennyksestä tästä.
Tuen saamisen edellytykset:
Kotitalousvähennystä ei myönnetä fysioterapian vastaanotto- tai etäkäynneistä eikä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista tai palveluasumiseen liittyvistä palvelumaksuista. Vähennyksen estävät myös palveluseteli sekä omaishoidon tai lastenhoidon tuki, jos niitä on myönnetty välittömästi samaa työsuoritusta varten. Nyrkkisääntö on, että kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos fysioterapiaan saadaan jotain muuta kautta tukea. Myös voimassa oleva, mutta käyttämättä jäänyt palveluseteli tai maksusitoumus evää kotitalousvähennyksen, samoin vakuutusyhtiön maksama korvaus.
Fysioterapiaan sovelletaan kaikkia vastaavia säännöksiä kuin myönnettäessä kotitalousvähennystä hoiva- tai hoitotyön perusteella. Käytännöt löytyvät verottajan ohjeista. Kyse on verotuksen yhdenmukaisuudesta, ei fysioterapian tulkitsemisesta osaksi hoitotyötä.
Fysioterapiasta voi tietyin edellytyksin saada kotitalousvähennyksen myös silloin, kun asiakas asuu palvelutalossa ja hankkii sinne itse fysioterapiaa. Fysioterapia tulee tällöin toteuttaa henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa ja muiden tuen saamisen edellytysten tulee täyttyä. Esimerkiksi asumispalveluiden palvelusetelin ei pitäisi estää kotitalousvähennyksen saamista, paitsi jos palveluseteli kattaa myös fysioterapiapalveluita.
Vähennystä ei myönnetä, jos henkilö on saanut työnantajalta kohdennetun maksuvälineen samoihin fysioterapiapalveluihin. Lue aiheesta tarkemmin täältä. Jos henkilö hankkii niin sanottuja lisäpalvelukäyntejä, jotka hän maksaa kokonaan itse, voi niistä saada kotitalousvähennystä, jos vähennyksen muut edellytykset täyttyvät.
Kotitalousvähennyksestä hyötyminen edellyttää, että henkilö maksaa sen verran veroja, että niistä voidaan tehdä vähennyksiä. Toisaalta kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös työ, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Henkilö voi siis hankkia esimerkiksi pienituloiselle läheiselleen kotona toteutuvia fysioterapiapalveluita ja saada näistä kotitalousvähennyksen itselleen.
Kotitalousvähennyksen saa vain rekisteröidyn fysioterapiayrityksen ja laillistetun fysioterapeutin tuottamasta fysioterapiapalvelusta. Rekisteröinnillä tarkoitetaan sote-valvontalain mukaista rekisteröitymistä sote-alan palveluntuottajaksi. Rekisteröitymismenettely korvaa aiemman ilmoitus- ja lupamenettelyn vuonna 2024. Lue valvontalaista tarkemmin täältä. Asiakkailla on mahdollisuus etukäteen tarkistaa fysioterapeutin ammattioikeus rekistereiden julkisesta tietopalvelusta.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavan fysioterapiapalvelun tulee olla fysioterapeutin koulutuksen mukaista. Jos fysioterapeutti tuottaisi muuta kuin fysioterapiapalvelua, ei tämä olisi kotitalousvähennyksen piirissä, ellei kyseessä olisi jokin kotitalousvähennyksen piiriin jo nykyisi kuuluva palvelu tai työ.
Kotitalousvähennystä ei myönnetä apuvälinehankinnoista, mutta kotona tai vapaa-ajan asunnolla tapahtuvasta apuvälineen valmistuksesta tai apuvälineen käytön ohjauksesta ja neuvonnasta vähennyksen voi saada. Apuvälinepalvelut kuuluvat kuitenkin lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, jolloin ne ovat myös asiakkaille maksuttomia.
Kotitalousvähennystä myönnettään vain laillistetun fysioterapeutin antamasta fysioterapiasta. Rajaus ei estä opiskelijoiden osallistumista kotona tapahtuvaan kuntoutukseen.
Kotitalousvähennyksen voi tehdä vain työn osuudesta. Verottajan mukaan tähän eivät kuulu esimerkiksi tarvikkeet tai matkakulut. Epäselvyyksien välttämiseksi työn osuus kannattaa kirjata kotikäyntien laskuun selkeästi. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa vuonna 2024. Asiakkaan omavastuu on 100 euroa. Työn osuudesta voidaan vähentää 60 prosenttia. Yritykset voivat hakea kotitalousvähennystä myös asiakkaidensa puolesta verohallinnon ohjelmistorajapintoja hyödyntämällä. Kotitalousvähennyksen hakeminen asiakkaan puolesta helpottaa etenkin niitä asiakkaita, joille veroasioiden hoito itsenäisesti on haastavaa.
Estääkö voimassaoleva fysioterapian maksusitoumus kotitalousvähennyksen saamisen?
Fysioterapia on osa hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevaa lääkinnällistä kuntoutusta, joka perustuu kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelman mukaisen fysioterapian järjestäminen tulee tapahtua hyvinvointialueen kustannuksella, eikä siihen voi saada kotitalousvähennystä. Jos kuntoutussuunnitelma ei vastaa asiakkaan tarvetta, tulee kuntoutussuunnitelmaan ensisijaisesti ehdottaa muutosta. Jos muutosta ei hyväksytä, voi asiakas nähdäksemme hankkia itselleen fysioterapiaa maksamalla palvelun itse ja saada tästä kotitalousvähennyksen, mikäli tuen myöntämisen muut edellytykset täyttyvät. Asiakkaan itse hankkima fysioterapia ei ole tällöin kuntoutussuunnitelman mukaista, jolloin kyse on eri työsuorituksesta.
Voiko asiakas saada kotitalousvähennyksen fysioterapiaan, joka toteutuu Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen päätöstä odotellessa?
Ei voi. Odotusajan fysioterapia perustuu kuntoutussuunnitelmaan, jolloin järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen tulee järjestää asiakkaalle fysioterapiaa oikea-aikaisesti, tarvittaessa maksusitoumuksella, palvelusetelillä tai omana toimintana, kunnes Kelan kuntoutuspäätös on tehty. Fysioterapian kustannukset kuuluvat ”odotusajalta” Kelalle, joten kotitalousvähennyksen käyttö tässä tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista.
Voiko palveluasunnon yksikössä tuotetusta fysioterapiasta saada kotitalousvähennyksen?
Kyllä, jos fysioterapia toteutetaan henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa ja muut tuen saamisen edellytykset täyttyvät.
Voi työn osuuteen sisällyttää matka-ajan?
Ei. Kyseessä ei verottajan mukaan ole verovelvollisen asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehty työ.
Mitä laskuun tulee eritellä?
Laskussa ilmoitetaan vähennykseen oikeuttavan työn tuntimäärä ja hinta tai vähennykseen oikeuttavan työn ns. urakkahinta. Lisäksi laskulle on eriteltävä muut työt ja muut erät, jotka eivät oikeuta vähennykseen, kuten laitteiden, tarvikkeiden, materiaalien, ainesten, matkakulujen ja kuljetuskustannusten hinta sekä matka-ajasta veloitettu kustannus.
Työn tehneen yrityksen on itse arvioitava työn osuus, koska sillä itsellään on tähän paras asiantuntemus ja parhaat edellytykset. Laskuun merkityn vähennykseen oikeuttavan työn hinnan on kuitenkin vastattava siihen kohdistuvia todellisia työkustannuksia. Vähennykseen oikeuttavan työkustannuksen kasvattamista keinotekoisesti kotitalousvähennykseen oikeuttamattomien erien avulla ei hyväksytä. Yrityksen on laskutettava vähennyksen ulkopuolelle jäävistä eristä sama todellinen hinta, jonka se yleisesti laskuttaa asiakkailtaan. Laskuun on siis merkittävä oikea hinta esimerkiksi laitteille ja tarvikkeille.
Tarvitaanko kotitalousvähennykseen lääkärin lähetettä?
Ei tarvita. Riittää, että palvelun on tuottanut laillistettu fysioterapeutti.
Tarvitseeko sivutoimisesti työskentelevällä fysioterapeutilla olla lupa tai ilmoitus tehtynä AVI:in?
Kyllä. Vuoden 2024 alusta ilmoitus- ja lupamenettely on muuttunut sote-valvontalain voimaantulon myötä rekisteröitymismenettelyksi. Kotitalousvähennyksen edellytyksenä on, että palveluntuottaja on rekisteröitynyt soteri-rekisteriin. Lue aiheesta lisää täältä.
» Kotitalousvähennys tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä (ml. fysioterapia) – syventävät vero-ohjeet (päivitettäneen lähiaikoina)
» Kotitalousvähennys verotuksessa – syventävät vero-ohjeet
» Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta (HE 34/2023 vp)
» Valiokunnan mietintö VaVM 8/2023 vp
» Liiton lausunto eduskunnan valtionvarainvaliokunnan verojaostolle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuoden 2024 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta (fysioterapian kotitalousvähennys)
» Liiton lausunto valtiovarainministeriölle hallituksen esitykseen kuntoutuksen kotitalousvähennyksestä
» Liiton kannanotto kuntoutuksen kotitalousvähennyksestä
» 20.12.2023 Asiakasesite kotitalousvähennyksestä
» 12.12.2023 Kotitalousvähennys fysioterapiassa: Mitä kaikkea on syytä huomioida?
» 29.11.2023 Fysioterapian kotitalousvähennys on hyväksytty
» 26.10.2023 Fysioterapian kotitalousvähennys on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä
» 13.10.2023 Fysioterapian kotitalousvähennys etenee eduskunnan käsittelyyn
» 20.09.2023 Fysioterapian kotitalousvähennys etenee
» 08.09.2023 Kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta saanee kotitalousvähennyksen jo vuonna 2024
Sivu on päivitetty 4.1.2024
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi