Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtää ensi vuoden alusta lukien vastuun sote-palveluiden järjestämisestä kunnilta hyvinvointialueille. Jotta uudistus tukisi potilaan kuntoutumista ja toimintakyvyn edistymistä, kuntoutuspalvelut on organisoitava tarkoituksenmukaisesti ja työtapoja on kehitettävä. Kaikkea ei kuitenkaan pidä hajottaa, vaan nykyisin toimivat hyvät käytännöt tulee säilyttää järkevänä osana uutta kokonaisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Suomen Fysioterapeutit pitää kuntoutuspalveluiden keskittämistä ja niiden johdon oikeanlaista osaamista keskeisinä menestystekijöinä tulevilla hyvinvointialueilla.
Jotta kuntalaisille voitaisiin tarjota tasavertaisesti laadukkaita palveluita, keskitetyt kuntoutusyksiköt ovat ensisijaisen tärkeitä.
Keskitetty kuntoutusyksikkö yhtenäistää kuntoutuksen käytänteitä alueella. Lisäksi se mahdollistaa paremmin palveluketjujen saumattomuuden esimerkiksi sairaalasta koti- tai avokuntoutukseen siirryttäessä. Tämä vähentää päällekkäistä työtä eri palvelualojen kesken, helpottaa kuntoutuksen koordinointia ja tehostaa moniammatillisia toimintatapoja sekä resurssien joustavaa käyttöä.
Asiakkaan näkökulmasta kuntoutuspalveluiden sijoittuminen saman katon alle helpottaa asiointia. Terapeuttien itsensä kannalta keskitetty yksikkö edistää osaamisen ylläpysymistä, työnkiertoa ja urapolkuja sekä kollegiaalista tukea kuntoutusalan asiantuntijoiden kesken. Keskitetty kuntoutusyksikkö tuo monia synergiaetuja, jotka menetetään, mikäli kuntoutusalan ammattilaiset hajaannutetaan eri yksiköiden alaisuuteen.
Kuntoutusalan ammattihenkilöitä ohjaavat yhteiset arvot, normit ja tietoperusta. Suomen Fysioterapeutit pitää tärkeänä, että kuntoutusala toimii omana yksikkönään, jota johtaa oman ammattialan esihenkilö. Tämä rakenne tukee terapeutteja ja koko työyhteisöä ammatillisessa osaamisessa ja kehittymisessä, mikä puolestaan synnyttää kustannusvaikuttavaa toimintaa, josta on hyötyä koko organisaatiolle.
Terveydenhuollon organisaatioiden tarkoituksena on tukea kunkin ammattiryhmän perustehtävän toteutumista siten, että toiminta on tehokasta ja yltää asetettuihin tavoitteisiin. Jotta kuntoutuksen toimintamallit kehittyisivät organisaatiossa, tulee sen johdolla olla perusteellinen käsitys kuntoutusalan tieteellisestä tietopohjasta ja eri ammattilaisten asiantuntijuudesta.
Kun esihenkilöt ymmärtävät terapiatyön sisällöt, he pystyvät tukemaan henkilöstöä paremmin ja varmistamaan osaamisen ylläpysymisen. Tästä hyötyvät paitsi asiakkaat, myös työyhteisö itsessään. Asiantunteva johtaminen lisää työhyvinvointia ja kehittää työpaikan vetovoimaa.
Suomen Fysioterapeutit lähetti Vantaan ja Keravan tulevalle hyvinvointialueelle kannanoton koskien sen suunnitelmia kuntoutuksen nykyisen organisaatiomallin hajottamisesta.
Vantaalla ja Keravalla on tällä hetkellä hyvin toimivat ja asiakaslähtöiset kuntoutuspalvelut. Niiden toiminta on organisoitu kuntoutusyksikköön, jota johtaa kuntoutuspalveluiden päällikkö yhdessä kuntoutuksen johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluvat kuntoutuksen ylilääkäri sekä esihenkilöinä toimivat fysio-, toiminta- ja puheterapeutit. Tällä mallilla on saatu rakennettua asukkaille tasalaatuiset ja alueellisesti tasaisesti jaetut asiantuntijapalvelut, joiden sisällä sekä moniammatillisuus että ammatillinen osaaminen ovat vahvoja.
Suomen Fysioterapeutit on huolissaan suunnitelmista, joiden tarkoituksena on hajottaa kuntoutuspalveluja tuottava yksikkö. Suunnitelman mukaan se hajotettaisiin terveydenhuollon palvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden toimialojen alle. Lisäksi terveydenhuollon palvelujen toimialla kuntoutuspalvelut on tarkoitus hajauttaa palvelualueilla usealle tehtäväalueelle.
Suunnitteilla oleva uusi malli heikentäisi kuntoutuspalveluiden toimivuutta olennaisesti. Palveluiden saatavuus heikkenisi ja niiden sijoittelu asettaisi hyvinvointialueen asukkaat eriarvoiseen asemaan. Malli hajauttaisi myös kuntoutuspalveluiden johtamisen monelle eri taholle. Tällöin kuntoutuksen kokonaisuuden koordinointi ei ole kenenkään vastuulla, eikä johtamisessa pystytä varmistamaan riittävää kuntoutuksen asiantuntemusta.
Hyvinvointialueella kuntoutuksen esihenkilöillä ja -päälliköillä tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa kuntoutuspalveluiden tuottamista koskeviin päätöksiin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kuntoutuspalveluita ei tule hajauttaa terveydenhuollon palveluiden alle, vaan ne tulee järjestää omana kokonaisuutenaan, jotta palvelut olisivat asiakkaille yhdenvertaisia.
