Työterveyshuollossa työskentelevien työfysioterapeuttien asema muuttui työterveyshuoltolain muutoksen myötä 1.1.2022 työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi (1). Asiantuntijaroolin vaihtuessa ammattihenkilöksi työfysioterapeuteilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet osallistua esimerkiksi kuntoutusyhteistyöhön ja perustyöpaikkaselvityksiin (1). Työfysioterapeuttien ammattitaidon avulla tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät riskit voidaan ottaa paremmin huomioon jo palvelujen suunnitteluvaiheessa ja työpaikkatason toimintaa laadittaessa (2).
Lakimuutoksen tavoitteena on tehostaa työterveyshuollon oikea-aikaisuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta (2). Aiemmin työfysioterapeutin vastaanotolle on voinut hakeutua työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetteellä (1). Kela on korvannut työfysioterapeutin käyntejä kolme kappaletta yhtä vaivaa kohden (3). 1.1.2022 myös Kelan korvauskäytäntö muuttui siten, että käyntimääriä koskeva rajoitus poistui (3). Lakimuutoksen myötä käyntien lukumäärää ei siis enää rajoiteta, eikä lähetettä tarvita (3).
Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5 §) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa (1). Työterveyshuollon ammattihenkilöiden käyttö perustuu työpaikan tarpeisiin, eikä käyttöä voi ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa rajata (1). Työnantaja maksaa työterveyshuollon toiminnasta aiheutuneet kustannukset, ja työnantaja voi hakea Kelalta korvausta osaan kustannuksista(3, 4). Kelan maksamat korvaukset katetaan työtulovakuutuksesta, joka rahoitetaan lähes kokonaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyillä maksuilla (4).
Lakimuutos ei vaikuta työfysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaan (5). Suoravastaanoton perusajatuksena on ohjata TULE-oireiset asiakkaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lisäkoulutetun työfysioterapeutin tutkimukseen, hoidon tarpeen arvioon, neuvontaan ja ohjaukseen (6). Työfysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan toteuttamisesta sovitaan aina asiakasorganisaation kanssa ja toiminnan tavoitteet ja seuranta on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa (5, 6). Organisaatioissa, joissa suoravastaanottotoimintaa toteutetaan, on tärkeä huolehtia, että lakimuutoksen myötä työfysioterapeuttien ennaltaehkäisevään ja lakisääteiseen toimintaan on riittävästi resursseja (6).
Suoravastaanottoa voi tehdä fysioterapeutin TULE-suoravastaanottokoulutussuosituksen (2017) mukaisen lisäkoulutuksen saanut työfysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Tämän koulutuksen käyneellä työfysioterapeutilla on oikeus tekemänsä tutkimuksen perusteella arvioida hoidon tarve ja tarvittaessa suositella tuki- ja liikuntaelinoireen vuoksi sairauspoissaoloa ja kipulääkitystä (käsikauppavalmisteet). Suoravastaanottokäyntiin voi työterveyshuollossa tarvittaessa sisällyttää seurantakäynnin sekä neuvonta- ja ohjauskäynnin työpaikalla (5, 6).
Suomen Fysioterapeutit ry ja Työfysioterapeutit ry teettivät keväällä 2022 kyselyn työfysioterapeuteille lakimuutoksen vaikutuksista työhön. Kyselyyn kuului monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 186 työfysioterapeuttia. Suurin osa vastaajista työskenteli yksityisessä lääkärikeskuksessa (67,2%) ja yli puolet vastaajista oli työskennellyt yli 10 vuotta työterveyshuollossa (55,9%).
Viisikymmentäseitsemän prosenttia työfysioterapeuteista koki, että muutosta on johdettu systemaattisesti organisaatiossa. Tulosta voisi tulkita siten, että isoissa työterveysorganisaatioissa, joissa suurin osa vastaajista työskentelee, muutosta on ennakoitu ja siten myös systemaattisesti johdettu. Mahdollisesti organisaatioiden tukeen viittaa myös se, että vastaajista 66 % ei koe olevansa muutoksen kanssa yksin. Tukea muutokseen on saatu myös yhdistyksiltä, sillä 61 % koki että Suomen Fysioterapeutit ry ja Työfysioterapeutit ry ovat tiedottaneet muutoksesta riittävästi. Yli 70 % vastaajista kokee työterveystiimien toimivan moniammatillisesti ja se on hyvä lähtökohta lakimuutoksen kannalta. Joskin lähes puolet kokee, ettei työfysioterapeutin uusi rooli ole selkeä työterveystiimissä. Kyselystä ei selviä kenelle uusi rooli on epäselvä: onko se muille ammattiryhmille, asiakasyrityksille, asiakkaille vai organisaatiossa yleensä?
Moni vastaaja (55,9 %) koki työnkuvansa laajentuneen ja yli 60 % koki työn vaativuuden kasvaneen. Täysin ei kyselyn pohjalta voi sanoa, onko ammattihenkilöksi muuttuminen aiheuttanut työnkuvan laajentumisen ja vaativuuden kasvamisen, vai onko muutoksia tullut koronan tai suoravastaanottotoiminnan myötä. Vastaajista noin 80 % kokee kuitenkin osaamisensa vastaavan työn vaatimuksia. Lisäkoulutusta kaivattiin erityisesti asiakkuudenhallinnassa (datan analysointi, näkemys tarpeista ja ratkaisusta) (51,1 %), terveyden ja työkyvyn edistämisessä työpaikkatasolla (37,6 %) sekä kommunikoinnissa ja yhteistyössä HR:n ja esihenkilöiden kanssa (36 %).
Lähes 90 % vastaajista koki tunnistavansa asiakasyritystensä tarpeita ja tekevän ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Tämä luo hyvää pohjaa ottaa lisää vastuuta työterveysyhteistyössä. Lisäksi vastaajista 60 % kertoo tekevänsä yhteistyötä asiakasyritysten päättäjien kanssa, joten työfysioterapeuttien yhteydet suoraan yrityksiin ovat jo kohtalaisen hyvällä tasolla. Viisikymmentäviisi prosenttia koki työyhteisö- ja työpaikkatason toiminnan olevan merkittävä osa omaa työfysioterapeutin työtä. Lähes 60 % vastaajista koki asiakkaiden osaavan hakeutua suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle mutta alle 40 % olivat samaa mieltä siitä että asiakkaat saavat riittävästi ja asianmukaista tietoa siitä, miten työfysioterapeutin osaamista kannattaa hyödyntää.
Kysely työfysioterapeuteille tehtiin noin kolme kuukautta lakimuutoksen jälkeen. Muutoksen kannalta monissa asioissa ollaan jo hyvässä vauhdissa kuten organisaatioiden muutosjohtamisessa sekä työfysioterapeuttien valmiudessa laajempaan vastuuseen työterveysyhteistyössä. Jatkossa huomiota vaatii työfysioterapeuttien roolin selkeyttäminen työterveystiimissä sekä työfysioterapeuttien ammattitaidon jalkauttaminen ja hyödyntäminen asiakasyrityksissä. Kun moniammatillisesti toimivassa työterveydessä yksi rooli muuttuu, niin se heijastuu kaikkiin työterveyden toimijoihin ja sidosryhmiin laajemmin. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten muutos näyttäytyy työterveyshoitajille ja työterveyslääkäreille, työsuojeluun ja yritysyhteistyöhön?
Tässä blogissa käsiteltiin Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Työfysioterapeutit ry:n teettämän kyselyn monivalintakysymysten tuloksia. Syksyllä julkaistaan kooste avoimista kysymyksistä Suomen Fysioterapeuttien Fysioterapian ja kuntoutuksen koulutuspäivillä.
Lähteet:
